Miksi istutuksia tehdään?

Yleisimmät tavoitteet ovat: 1. kalastusmahdollisuuksien lisääminen tai ylläpitäminen 2. kalakannan elvyttäminen tai palauttaminen. Kalastusta palvelevat istutukset ovat usein pysyviä, kalojen ei välttämättä edes odoteta lisääntyvän luonnossa. Elvytys- ja palautusistutuksilla pyritään lisäämään kalojen luonnontuotantoa ja ne ovat määräaikaisia.

Istutukset ovat yleinen kalavesien hoitokeino ja asianmukaisesti käytettynä sopivassa tilanteessa paikallaan. Kalastus ja sen säätely ovat avainasemassa kalakantojen hoitamisessa ja hyödyntämisessä. Myös kalojen elinympäristön säilyttäminen ja tarvittaessa kunnostaminen ovat tärkeitä toimenpiteitä.

Kuka istutuksia tekee?

Istutuksia tekevät pääasiassa velvoiteistutuksiin määrätyt tahot, kuten yritykset, kaupungit, valtio, osakaskunnat ja kalastusalueet. Velvoiteistutukset ovat ympäristölupavirastojen määräämiä, yleensä vuosittaisia kalaistutuksia, joilla luvanhaltija korvaa ympäristömuutoksista aiheutuneen kalataloudellisen vahingon.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos hoitaa valtion viljely- ja istutustoimintaa. Päätavoitteena on uhanalaisten arvokalakantojen elvyttäminen ja suojelu. Istutuksia tehdään myös kalastusmahdollisuuksien ylläpitämiseksi Selkämerellä, Saaristomerellä ja Suomenlahdella.

Mitä kaloja istutetaan?
  
Istutusten arvon mukaan tärkeimmät lajit vuonna 2002 olivat lohi (noin 4,5 milj. euroa), siika (2,8 milj. euroa), taimen (meritaimen 1,8 milj. euroa, järvitaimen 1,6 milj. euroa) ja kuha (1,6 milj. euroa). Yhteensä istutuslajeja on yli 20.

Miksi istutetaan eri-ikäisiä kaloja?

Istukkaiden eloonjäänti paranee istutusiän ja koon kasvaessa. Kalastusta tukevissa istutuksissa käytetään usein niin vanhoja ja suuria istukkaita kuin taloudellisesti on järkevää. Luonnonkantoja elvyttävissä istutuksissa tavoitteena on käyttää geneettisesti mahdollisimman monimuotoista kalamateriaalia ja nuoria poikasia. Tällöin halutaan antaa luonnon tehdä oma karsintansa poikasista ja vähentää haitallisena pidetyn laitosvalinnan vaikutusta.

Mikä vaikuttaa istutuksen onnistumiseen?

Istutuksen onnistumiseen vaikuttavat:

1. Elinympäristön sopivuus istutettavalle lajille (ravinto, pedot, lisääntymisen ympäristöedellytykset). Myös istutusmäärän pitää olla ympäristön kantokyvyn mukainen.
2. Kalastuksen määrä ja laatu (esim. kalastettaviksi tarkoitettuja kaloja tulisi kalastaa tehokkaasti, mutta ei toisaalta liian pieninä).
3. Poikasten laatu. Tärkeimpiä laatutekijöitä ovat istutuskalojen oikea ja hoitovesistöön sopiva alkuperä ja hyvä terveys. Myös istutuspoikasten sopiva ikä ja koko sekä hyvä kunto ja elinkyky ovat edellytys istutuksen onnistumiseen.

Istutusten taloudellista onnistumista arvioitaessa suuri merkitys on poikasten hankinta- ja istutuskustannuksilla.
 
Mitä haittaa istutuksista voi olla?

Mikäli poikasten tärkeimmät laatutekijät (oikea ja hoitovesistöön sopiva alkuperä sekä hyvä terveys) eivät ole kunnossa, voi istutuksen tulos olla huono ja istutuksesta voi jopa aiheutua haittaa luonnolle. Esimerkiksi vieraan istutuskannan käyttö voi hävittää vesistössä jo eläneen ja sinne sopeutuneen alkuperäiskannan. Istutusten kautta luontoon voi myös levitä luonnonkannoille haitallisia kalatauteja.

Kotiutettu tuontilaji saattaa lisääntyä tehokkaasti ja syrjäyttää paikoin jonkin alkuperäisen lajin. Esimerkiksi puronieriä on Suomessa syrjäyttänyt joissakin paikoin kotoperäistä purotaimenta. 

Huonosti suunniteltuihin istutuksiin käytetyt varat ovat myös usein poissa muusta kalavesien hoidosta.

Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
Tutkija Matti Salminen, etunimi.sukunimi@rktl.fi, puh. 020 575 1257

Lajikohtaiset istutusmäärät 2003 - 2007. Lähde RKTL:n vesiviljelytilasto

Kuvateksti:
Suurin osa lohi-istutuksista tehdään jokien patoamisen vuoksi määrättyjen istutusvelvoitteiden perusteella kalastuksen ylläpitämiseksi. Joidenkin voimalaitospatojen yhteyteen rakennettujen kalateiden avulla ainakin osittainen luonnonvarainen lisääntyminen on tullut mahdolliseksi rakennetuissakin joissa.
 
Kuva: Pekka Hyvärinen

Paluu etusivulle

Lähetä palautetta