Nousulohien määrä ja nousun ajoitus ovat lähtökohtia, kun kantojen tilaa ja tarvittavia toimenpiteitä mietitään. Tietoja tarvitaan niin Suomen kansallisessa päätöksenteossa kuin myös kansainvälisessä Itämeren lohikantojen hoidossa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos aloitti viime kesänä Tornionjokeen nousevien lohien kaikuluotauksen ja Simojoella vastaava seuranta aloitettiin vuotta aiemmin. Entistä tarkempaa tietoa on nyt saatavilla.
- Luotaustiedot antavat hyvän perustan valmisteilla olevan uuden lohenhoito-ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi Tornion- ja Simojoen lohikannoissa, kertoo tutkija
Atso Romakkaniemi. Luotettavat tiedot nousulohimääristä tarkentavat oleellisesti käsitystä lohikannan koosta lohen eri elämänvaiheissa, lohikannan monimuotoisuudesta sekä kantaa koskevista uhkatekijöistä.
- Aiempaa tarkempien arvioiden hyöty Suomen lohikalastukselle on paremmin räätälöity ja ajantasaisempi säätely, jossa vältetään ylilyöntejä mutta myös liian vähäisiä ohjausliikkeitä, kertoo Romakkaniemi. Kun epävarmuutta on aiempaa vähemmän, voidaan muun muassa paremmin maksimoida saaliit kantojen hoitotavoitteiden puitteissa.
Aiemmat yritykset epäonnistuneet
- Suuret, tulvivat joet ovat olleet haastavia tutkimuskohteita arvioitaessa jokeen nousevan lohikannan kokoa. Kohtuuhintaisia tutkimusmenetelmiä ei tarkoitukseen ole toistaiseksi ollut tarjolla. Tornionjoella nousulohimääriä pyrittiin seuraamaan 1990-luvun lopulla, jolloin tarjolla ollut kaikuluotaustekniikka osoittautui riittämättömäksi. Kansainvälisestikin vain pienissä joissa tai mittavilla kustannuksilla on pystytty saamaan hyvälaatuista tietoa, toteaa Romakkaniemi.
- Nykypäivän luotaustekniikka on kuitenkin huomattavasti tehokkaampaa ja hankalissakin olosuhteissa luotettavampaa kuin mitä vielä 2000-luvun alussa oli käytettävissä, kertoo kaikuluotaukseen erikoistunut tutkija Juha Lilja.
Kaikuluotaukset osa Euroopan Unionin rahoittamaa tiedonkeruuta
Tornionjoen lohikannan seuranta perustuu kansainvälisten sopimusten edellyttämään luonnonvarojen, niiden monimuotoisuuden ja niitä koskevien uhkatekijöiden seurantavelvoitteisiin. Nousukalamäärät ns. indeksijoista on tunnustettu keskeiseksi lohikantoja koskevaksi seurantatiedoksi Euroopan Unionissa. Suomessa indeksijoiksi on laskettu molemmat Itämereen laskevat luonnonlohijokemme eli Tornion- ja Simojoki.
Lopullinen sysäys kaikuluotausten aloittamiselle Tornionjoella syntyi neuvoteluissa, joissa Ruotsin kanssa uusittiin rajajokisopimusta. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti Tornionjoen luotainten hankinnan ja luotausaineistoja kerätään ja raportoidaan yhteistyössä Ruotsin kalastuslaitoksen kanssa
Ukkosen aiheuttamat laiterikot päänvaivana
Tutkija Juha Lilja kertoo Simojoella käytössä olleen kaikuluotaimen toimineen kaksi kesää luotettavasti eikä katkoksia aineiston keruussa ole ollut. - Tornionjoen Kattilakoskella ukkosten aiheuttamat sähköhäiriöt saivat kuitenkin aikaan laitteistorikkoja ja luotaimet oli lähetettävä valmistajalle korjattavaksi, lisää Lilja. Luotausten loputtua kaikki neljä RKTL:n käytössä olevaa luotainta lähetettiin valmistajalle ja niihin asennettiin sisäiset ylijännitesuojat ehkäisemään ukkosen aiheuttamia sähköhäiriöitä.
Tornionjoen nousulohien kaikuluotaus 2009 >>
Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
tutkija Atso Romakkaniemi, puh. 0400 186 364
tutkija Juha Lilja, puh. 0400 513 365
Kuva: Juha Lilja
Kuvateksti: Didson-kaikuluotainta asennetaan Tornionjokeen
Paluu etusivulle
Lähetä palautetta
