Iijokisuulta pyydettiin kesällä 2009 kutuvaelluksellaan olevia merilohia, jotka merkittiin radiolähettimillä ja siirrettiin Iijoen padotun alaosan yli sen vapaana virtaavalle keskijuoksulle. Radiolähettimien avulla lohien elämää voitiin seurata yksilökohtaisesti. Tutkimustulokset olivat rohkaisevia. Siirretyt lohet pysyivät pääosin voimalaitosten yläpuolella. Kutuaikana, syys-lokakuussa, ne hakeutuivat lajityypillisille lisääntymisalueille.
Seurannan aikana saatiin myös vahvistus sille, että lohet kykenevät laskeutumaan elävinä voimalaitoksen turbiineista alavirtaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lohenpoikastuotannon käynnistäminen ja sen onnistuminen rakennetun vesistön luonnontilaisilla jokiosuuksilla, joissa voimalaitospadot ovat estäneet kalojen kutuvaelluksen vuosikymmenten ajan.
Mahdolliset jälkeläiset varmistavat ylisiirtojen onnistumisen
Kutuajan jälkeen, marras-joulukuussa, lohet laskeutuivat hiljalleen alavirtaan ja hakeutuivat koskista hitaammin virtaaviin joenosiin talvehtimaan. Takaisin mereen kuteneet lohet laskeutuvat todennäköisesti tulevana keväänä, huhti-kesäkuussa.
Toteutetun pilottitutkimuksen perusteella lohien ylisiirrot ovat yksi mahdollinen keino lohen luonnonpoikastuotannon käynnistämisessä rakennetuilla vaelluskalajoilla. Lopullinen varmistus ylisiirtojen onnistumisesta saadaan kuitenkin vasta kesällä, jolloin päästään tutkimaan syntyikö ylisiirretyille lohille jälkeläisiä. Jälkeläistuottoa selvitetään sähkökoekalastuksin.
Tutkimustiedolle tarvetta
Luonnonvaraisten vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin on viime aikoina noussut vahvasti esiin istutustulosten heikentymisen ja EU:n uuden vesipolitiikan myötä. Myös asenneilmapiiri on muuttunut ja luonnonvaraisten vaelluskalakantojen arvo tunnustetaan entistä laajemmin.
Vaelluskalojen luonnonkierron palauttaminen padottuihin jokiin on pitkäaikainen ja vaativa prosessi. Se edellyttää luotettavaa ja ajantasaista tutkimustietoa sekä useiden eri tahojen, muun muassa kuntien, elinkeinojen, viranomaisten ja tutkimusorganisaatioiden edustajien tiivistä yhteistyötä ja sitoutumista tavoitteisiin.
Iijoen lohien ylisiirtoprojektista saatuja tuloksia voidaan hyödyntää laajasti vaelluskalakantojen elvyttämisessä. Kalateiden rakentamisen ja kalojen kotiutusistutusten rinnalla ylisiirrot voivat olla tärkeä osa operatiivista toimintaa, kun suunnitellaan vaelluskalakantojen palauttamista rakennettuihin jokiin.Tutkimuksesta vastasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja se toteutettiin osana Vaelluskalat palaavat Iijokeen –hanketta, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Suomen valtio, Pudasjärven ja Kuusamon kaupungit, Iin ja Yli-Iin kunnat sekä PVO-Vesivoima Oy.
Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
erikoistutkija Aki Mäki-Petäys, puh. 0205 751 876, etunimi.sukunimi@rktl.fi
tutkija Panu Orell, puh. 0205 751 757, etunimi.sukunimi@rktl.fi
Kuva: Panu Orell
Kuvateksti: Radiolohien paikannus käynnissä Iijoen keskijuoksulle laskevalla Livojoella
Paluu etusivulle
Lähetä palautetta
