| | 4/2010 - Joulukuu 2010 |
21.12.2010
|
|
 |
Määrien mittaamisesta haitallisten aineiden vaikutusten tutkimiseen |
Haitallisten aineiden vaikutuksia eliöstöön tutkivan BEAST-hankkeen viimeinen laaja näytteenotto-operaatio on juuri päättymässä. Saksalainen kalantutkimusalus Walther Herwig III on matkalla kohti kotisatamaansa kerättyään silakka-, kampela-, ja kivinilkkanäytteitä Tanskan ja Saksan väliseltä Beltinmeren alueelta ja Selkämereltä.
Lue lisää |
|
|
Korvameduusoja runsaasti syksyn aikana pohjoisella Itämerellä |
 Korvameduusoja (Aurelia aurita) on ollut runsaasti kuluneen vuoden kesällä ja syksyllä pohjoisella Itämerellä. Tieto perustuu SYKEn merikeskuksen yleisöltä keräämiin havaintoihin, joita tuli noin 100 kappaletta reilussa kahdessa kuukaudessa. Lue lisää |
|
|
Uusi Itämeri-professori aloittaa Helsingin yliopistossa |
 Ensi vuoden alussa Helsingin yliopistossa aloittaa uusi Itämeri-professori, jonka erikoisala on Itämeren suojelun ekonomia. Tehtävään on valittu MMT Jussi Lankoski, joka on viimeksi työskennellyt vanhempana ekonomistina Euroopan kemikaalivirastossa. Lue lisää |
|
|
|
- Outi Pitkänen ja Päivi Toivanen (toim.): Kansalaisen Itämeri-kirja
Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus, kustantaja Edita, 2010.
- Kirjan selattava verkkoversio.
Ulkoministeriön Eurooppatiedotus, 2010.
- Sari Väisänen ja Markku Puustinen (toim.): Maatalouden vesistökuormituksen hallinta. Seuranta, mallit ja kustannustehokkaat toimenpiteet vesienhoidon toimenpideohjelmissa.
Suomen ympäristö 23/2010, julkaisija SYKE.
- Jonna Piiparinen, Harri Kuosa ja Janne-Markus Rintala: Winter-time ecology in the Bothnian Bay, Baltic Sea: nutrients and algae in fast ice.
Artikkeli, Polar Biology, Volume 33, Number 11. Springer-Verlag 2010.
- Juho Ruokanen: Päästökauppaa Itämeren ravinteilla?
Vieraskynä-artikkeli, Ympäristö-lehti 7/2010.
- Itämeri-sivut Facebookissa:
Mitä Itämerelle kuuluu? |
|
|
|
Reilun kymmenen vuoden takainen Suomenlahti-vuosi uusitaan 2014. Näin päätettiin Suomen, Venäjän ja Viron merentutkijoiden tapaamisessa SYKEssä joulukuussa. 
Kipsi on tehokas ratkaisu sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi sen sijaan, että se kulkeutuisi vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä. Tähän tulokseen on tultu juuri päättyneessä TraP-tutkimushankkeessa. 