Tulosta
  lokakuu 2010
*

METSO-väliarvioinnin tulokset: Paraneva yhteistyö, lupaus tulevaisuuden suojeluun

Kuva: Kimmo Syrjänen- Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 , Eli METSO , on ollut käynnistymisvaiheessa . Suomen ympäristökeskuksen ( SYKE ) ympäristöpolitiikan keskus arvioi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2016, eli METSO, on ollut käynnistymisvaiheessa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ympäristöpolitiikan keskus arvioi METSO-ohjelmaa sen edetessä lähivuosien aikana ympäristöministeriön rahoituksella. Vuoden 2010 väliarvioinnissa arvioitiin METSO:n alkuvaihetta sopeutuvan hallinnon näkökulmasta ja tarkasteltiin erityisesti niitä METSO:n aikaansaamia muutoksia, joita ohjelman toteuttajat olivat havainneet ohjelman saavuttaneen.

Aineistoina väliarvioinnissa käytettiin METSO -seurantaryhmän kanssa kerättyjä aineistoja: METSO-toimijoille suunnattua verkkokyselyä ja METSO-toimenpiteiden toteuttajien tilannekatsauksia. METSO:n verkkokyselyyn vastasi helmikuussa 2010 yhteensä 68 ihmistä, jotka työskentelevät METSO-ohjelman alue ja paikallistasoilla. Vastaajista 22 % työskenteli ELY-keskuksissa, 22 % metsänhoitoyhdistyksissä ja metsänomistajaliitoissa ja 19 % metsäkeskuksissa. Loput vastaajista työskenteli valtion hallinnossa, metsähallituksella, metsäteollisuudessa, tutkimuslaitoksissa ja kansalaisjärjestöissä. Kyselyn avulla METSO-toimijat saivat ilmaista omakohtaista kokemuksia työstään ja sen vaikutuksista.

Toimijat motivoituneita

Kyselyn tulosten perusteella METSO näyttää onnistuvan hyvin organisaatioiden välisen vuorovaikutuksen uudistamisessa. METSO-toimijat arvioivat yhteistyön lisääntyneen ja myös itse oppineensa tästä yhteistyöstä. Toisaalta lisääntynyt vuorovaikutus koettiin uudeksi työtehtäväksi, ja työtehtävien lisääntyminen on toisinaan lisännyt kiireen tuntua työssä. Useat METSO-toimijoista ilmaisivat kuitenkin olevansa motivoituneita tekemäänsä työhön. Tämä on erittäin tärkeää, sillä metsätalouden- ja luonnonsuojelun organisaatioiden välinen lisääntynyt yhteistyö on keskeinen METSO-ohjelman onnistumisen edellytys.

METSO:ssa organisaatioiden välinen vuorovaikutus on pyritty varmistamaan rakenteellisella ratkaisulla, yhteistyöryhmillä. Kyselyn mukaan nämä yhteistyöryhmät olivat vasta aluillaan. Useat vastaajat olivat käyneet vain avauskokouksessa. Yhteistyöryhmiin suhtauduttiin kuitenkin myönteisesti. Yhteistyöryhmien työskentelyn käynnistyttyä niiden toimintatapoja kannattaa seurata ja kehittää. Mahdollisesti yhteistyöryhmien osallistujien, varsinkin metsähallituksen luontopalvelujen roolia, voisi myös vahvistaa osana yhteistyöryhmiä. Metsähallituksen METSOn osana toteuttama 10 000 hehtaarin suojeluprojekti on vakuuttava näyttö Metsähallituksen ja sen yhteistyökumppaneiden yhteistyökyvystä. 10 000-projektissa metsähallituksen edustajat ja Helsingin yliopiston tutkijat valitsivat yhdessä arviointikriteerit luonnonsuojelullisesti arvokkaimpien ja erityisesti kytkeytyneisyyden kannalta keskeisten metsien löytämiseksi, ja sovelsivat Zonation-laskentamallia hyvien uusien kohteiden löytämiseksi.

Uusia maanomistajia kaivataan mukaan

METSO:n ote jatkaa jo ohjelman pilottivaiheissa kiiteltyä maanomistajalähtöisyyttä, mikä kuvastaa METSO-ohjelman ansiokasta vakiintumista pilottivaiheen jälkeen. On kuitenkin kysyttävä, että missä määrin ja kuinka aktiivisin ja tuorein menetelmin maanomistajia on lähestytty tässä ohjelman alkuvaiheessa. Kyselyn tulosten mukaan maanomistajia kuunnellaan ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon, mutta näyttää siltä, ettei uusia maanomistajia ja maanomistajaryhmiä ehkä aktiivisesti pyritä saamaan METSO:n piiriin, vaan METSO:n ovat löytäneet kenties jo muutenkin aktiiviset metsänomistajat. METSO-toimijoiden kannattaisikin, organisaatioiden vilkkaan ja arvokkaan yhteistyön ohella, pyrkiä aktiivisemmin avautumaan ulos yhteiskuntaan ja uusille maanomistajille. Tämä edistäisi edelleen ohjelman sosiaalista hyväksyntää.

Yleisellä tasolla METSO-ohjelman toteutuksen voi sanoa alkaneen lupaavasti. Toisaalta alku on ollut vähän epätasaista. Osa METSO-toimenpiteistä ei ole vielä varsinaisesti kunnolla käynnistynyt tai toteutus ei ole edennyt. Näiden toimenpiteiden edistämiseen on kiinnitettävä huomiota ja käynnistymiseen on kohdennettava työvoimaa ja aikaa. Lisäksi arvioinnissa nousee kysymys, kenen tehtävä on pitää yllä ja rakentaa METSO:n julkisuuskuvaa? Vaikka alueiden organisaatiota voidaan kritisoida kaupunkilaismetsänomistajien ja median huonosta tavoittamisesta, myös valtakunnallisella tasolla on vastuunsa näissä. Mikä on alueellisen toteutuksen ja valtakunnallisen koordinaation keskinäinen suhde ja miten se toimii?

Arvioinnissa nostettiin esiin neljä kriittistä kysymystä METSO:sta, jotta ohjelman toteutuksessa voitaisiin katsoa toimintaa alusta alkaen eteenpäin. Ensinnä kyselyyn vastanneet METSO-toimijat eivät olleet erityisen luottavaisia METSO-keinojen edellytyksiin saavuttaa ohjelmalle asetettuja laajamittaisia tavoitteita pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen. Lisää ponnisteluja kohti asetettuja tavoitteita tarvitaan ehdottomasti: aktiivisempaa avautumista yhteiskuntaan ja rohkeutta viedä METSO-viestiä myös uusille maanomistajille ja maanomistajaryhmille esimerkiksi vielä toistaiseksi vähemmän käytettyjen viestintäkanavien avulla. Myös talousmetsien luonnonhoitoa ja luonnonhoitosuunnittelua kannattaa edistää.

Alueellinen kytkeytyneisyys ongelma

Toisaalta METSO joutuu toimimaan tilanteessa, jossa metsien alueellinen kytkeytyneisyys on selkeä ongelma, kuten METSO-toimijat kyselyvastauksissaan nostivat esiin. METSO:n ongelma ei ole se, ettei yksittäisiä hyviä kohteita tulisi suojeltua, vaan se mikä on suojelualueiden tuottama kokonaisuus. Kytkeytyneisyyden ongelma ja Etelä-Suomen metsien kokonaisuuden hallinta edellyttää uudenlaista luonnonsuojelun lähestymistapaa. Varsinaisten suojeltujen kohteiden väliin jäävien alueiden suojeluarvoja voidaan parantaa ja siten edistää myös suojelualueverkon kytkeytyneisyyttä esimerkiksi luonnonhoitotoimin, luonnonhoidon suunnittelulla, metsänhoidon menetelmiä muovaamalla ja suunnatulla tiedottamisella. Lisäksi kytkeytyneisyyden lisäämiseksi tulee pohtia uusien suojelualueiden perustamista.

Kolmanneksi on syytä pitää mielessä, että METSO:n toteuttamisen taloudellinen tehokkuus ei ole selviö ja sekä tehokkuutta että vaikuttavuutta käytettävissä olevien resurssien puitteissa voidaan parantaa. Kyselyyn vastaajat nostivat esiin kysymyksen, pitäisikö kilpailutusta lisätä vapaaehtoisten suojelukeinojen osana. Ainakin METSO:n vaikuttavuutta kannattaa lähitulevaisuudessa tarkastella myös tästä näkökulmasta ja esimerkiksi mahdollisesti toteutettavista tarjouskilpailuista saatavia kokemuksia tarkastella ja soveltaa.

Neljäntenä, vaikuttavuuden kannalta keskeisenä näkökulmana, arvioinnissa tarkastellaan METSO:a suurempana kokonaisuutena. METSO:n eri toimenpiteet ovat lähteneet käyntiin eri tahtiin ja näyttää siltä että eri toimenpiteiden välinen yhteennivominen on vasta käynnistymässä. Esimerkiksi tiedonvaihtoa eri toimenpiteiden välillä voitaisiin tehostaa ja näin parantaa hyvien käytäntöjen juurtumista toimenpiteistä toiseen. Toisaalta METSO:a toteutetaan vauhdilla muuttuvassa toimintaympäristössä. Kyselyn tuloksissakin ilmennyt METSO-toteuttajien kokema kiire ilmentää organisaatioiden asemaa toimintaympäristön muutoksessa ja on selvää, että METSO-toimijat tarvitsevat tukea kiireen hallintaan ehkä jopa kiireen vähentämistä. Mutta ennen kaikkea METSO:n yhteys muun luonnonsuojelun ja ympäristöpolitiikan toteuttamiseen kannattaa pitää mielessä. Vaikka esimerkiksi ilmastonmuutos voi edellyttää monipuolistuvaa metsien käyttöä, ei Suomen metsien monimuotoisuus ole nykyisellään turvattu.

Metso - ohjelman väliarvio 2010

www.metsonpolku.fi

Lisätietoja:

vanhempi tutkija Riikka Paloniemi (METSOn väliarvioinnista), puh. 040 701 72 50, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
ympäristöylitarkastaja Marjukka Mähönen (METSO-ohjelmasta), puh. 040 721 71 61, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kuva: Kimmo Syrjänen

Paluu etusivulle