Tulosta
  maaliskuu 2012
*

Tutkimuksesta terää puutuotearvoketjuihin

Metla-talo Joensuussa. Kuva: Jussi TiainenSuomalaisella puutuoteteollisuudella on nyt tuhannen taalan paikka menestyä myös kansainvälisesti. Meillä on laadukkaat raaka-aineet,  tehokkaat korjuu-, kuljetus- ja tuotantoprosessit, toimitusvarmuus, osaaminen, innovatiivisuus ja asiakaspalvelu. Ja koko ajan näitä osa-alueita kehitetään eri tavoin. Metsäntutkimuslaitoksen Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) -tutkimus- ja kehittämisohjelma (2009–2013) on tällä hetkellä suurin julkinen panostus suomalaisten puutuotearvoketjujen teroitukseen.

Perinteikkäät arvoketjut – syvälliset haasteet

Tukkipuun kasvatus, puunhankinta ja puutuoteteollisuus muodostavat arvoketjuja, jotka vastaavat valtaosasta metsänomistajien puutuloista, yli 50 000 hengen välittömästä työllistämisestä ja yli kahden miljardin euron arvoisesta viennistä. Välilliset vaikutukset – esimerkiksi metsänhoito sekä kuljetus- ja rakennusteollisuus – moninkertaistavat puutuotearvoketjujen kansantaloudellisen merkityksen.

Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Työtä riittää muun muassa laadukkaan puuraaka-aineen kasvatuksessa, läpinäkyvien puukauppajärjestelmien kehittämisessä, jo nyt tehokkaan korjuu- ja kuljetuslogistiikan edelleen tehostamisessa, tukkien perusjalostusprosesseissa, uusien tuotteiden ja liiketoimintamallien kehittämisessä sekä kuluttajien ja markkinoiden ymmärryksessä.

Radikaalien innovaatioiden tuottaminen vakiintuneissa tuotearvoketjuissa on äärimmäisen harvinaista, jos sitä verrataan uusiin ja kehittyviin toimialoihin. Valtaosa kehityksestä tapahtuu hiomalla vanhoista toimintamalleista särmiä ja oikomalla tarpeettomia mutkia. Suurten volyymien prosesseissa pienetkin oikaisut voivat olla yritys- tai kansantaloudellisesti merkittäviä.

Keskeisten tutkimus- ja kehittämishaasteiden (t&k) hahmottaminen edellyttää koko arvoketjun syvällistä ymmärrystä. Tutkimustarpeiden kartoituksessa tutkijoita auttavat hyvät yhteydet elinkeinoelämään ja kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin.

Tutkimusta, kehitystä ja tiedonsiirtoa

PUU-ohjelman t&k-hankkeet ponnistavat usein soveltavan tutkimuksen, osin tuotekehityksenkin lähtökuopista. Hyvä esimerkki on EU:n Northern Periphery -ohjelmasta rahoitettu Developing the Scots pine resource -hanke, jossa kehitettiin metsänomistajien puukaupan suunnittelun työkaluksi ilmaiseksi ladattava ARVO-ohjelmisto. Ohjelmiston avulla puun myyjä voi vertailla ostajakandidaattien tarjouksia eli katkontatapojen vaikutusta myytävänä olevan leimikon arvoon. Ohjelmiston voi ladata suomalaisena tai kansainvälisenä versiona Metsäntutkimuslaitoksen Metinfo -metsätietopalvelun sivuilta  (http://www.metla.fi/metinfo/arvo/).

Samassa hankkeessa rakennettiin myös mäntytuotteita kauppaavien yritysten tarpeisiin monipuoliset Pohjoinen mänty -sivut, joita yritykset voivat hyödyntää markkinoinnissaan ja puolueettoman tuotetiedon lähteenä (http://www.pineinfo.eu/).

Puunkorjuupuolella panostetaan kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittämiseen. Monista liikennevälineistä tuttujen järjestelmien soveltaminen hakkuukoneisiin tai kuormatraktoreihin voi lisätä työn tuottavuutta, vähentää kuormittavuutta ja säästää polttoainetta. Tietoa on tuotettu myös turvemaille rakennettujen metsäautoteiden kantavuuden parantamisesta – vaikkapa hautaamalla tien runkoon risutukkeja.

PUU-ohjelmassa kehitetään myös avoimiin tietokantoihin perustuvaa rakentamisen ympäristölaskentatyökalua. Työn tarkoituksena on tuoda kuluttajien ja rakentamisen prosesseissa työskentelevien ammattilaisten käyttöön järjestelmä, jonka avulla rakennusmateriaalien valintoja voidaan tarkastella ja perustella niiden ympäristökuormitusten kannalta. Olennaista on, että tarkastelut voitaisiin tehdä ennen rakennushankkeen käynnistymistä. Vain silloin voidaan saada aikaan konkreettisia muutoksia materiaalivalintoihin.

Puukerrostaloista viisasten kivi?

Puurakentamiseen osoitetut kehittämispanokset luovat paitsi kysyntää kotimaiselle raaka-aineelle, myös alueellisia työpaikkoja ja vientituloja. Suomessa rakentaminen on puutuotearvoketjujen tärkein draiveri: lähes 80 prosenttia sahatavarasta ja suuri osa puulevyistäkin päätyy tavalla tai toisella rakennuksiin. Pientaloissa puu on teknis-taloudellisesti ylivertainen runko- ja ulkoverhousmateriaali.

Myös puukerrostalorakentamiseen on vihdoin saatu lainsäädännölliset ja tekniset valmiudet. Ei siis ihme, että suunnitelmia uusiksi puukerrostaloiksi on kymmeniä ja kokonaisiksi puukerrostaloalueiksikin useita ympäri maata. Kerrostalojen uudisrakentamisen kotimaan markkinat ovat pienet ja melko stabiilit, mikä tarkoittaa puulle haastavaa markkinaosuuksien valloitusta muilta materiaaleilta. Korjausrakentamisessa markkinat sen sijaan kasvavat sekä Suomessa että erityisesti Venäjän suurkaupungeissa.

Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukykyä verrattaessa puulla on vahvuuksia, joiden perusteella se voidaan osoittaa ekologiseksi valinnaksi betoniin tai teräkseen verrattuna. Tällaisella vastakkainasettelulla ei kuitenkaan ole tulevaisuutta, koska muun muassa sementin valmistuksessa siirrytään harppauksin kohti ympäristöystävällisempiä prosesseja. Muuttuakseen todellisiksi prosesseiksi puukerrostalorakentamisen ratkaisujen pitää olla teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä. Tähän näyttää nyt olevan hyvät mahdollisuudet päästä.

Lisätietoja:
Tutkija, ohjelmajohtaja Henrik Heräjärvi, puh. 050 391 3027, etunimi.sukunimi@metla.fi

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) -tutkimus- ja kehittämisohjelma