EU entistä valmiimpi Kööpenhaminan ilmastokokoukseen

Euroopan unionin ympäristöministerit hyväksyivät maaliskuun alussa päätelmät, joiden avulla valmistaudutaan joulukuun Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Linjaus on jäsenmaiden yhteinen näkemys siitä, mitä EU tavoittelee neuvotteluissa.

Päätelmien laatiminen hyvissä ajoin ennen kokousta ei ole EU:n neuvottelukorttien paljastamista. Niillä ladataan neuvottelupöytään konkreettisia tavoitteita, jotta Kööpenhaminassa voidaan todella saada aikaan vuoden 2012 jälkeinen ilmastosopimus.

Maailma odottaa kärsimättömänä Yhdysvaltain uuden hallinnon mukaantuloa ilmastoneuvotteluihin. Kööpenhaminaan on aikaa enää vajaa vuosi. EU:n odotukset ovat myös korkealla. Odottelun sijaan EU on kuitenkin täsmentänyt omia tavoitteitaan ja on yhä valmiimpi neuvottelemaan.

EU:n päätelmissä todetaan, että kehittyneiden maiden on vähennettävä vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään 25–40 prosenttia vuoden 1990 päästöjen tasosta.

Myös kehitysmaiden odotetaan hillitsevän ilmastonmuutosta kykyjensä mukaan. EU ehdottaakin, että jokainen kehitysmaa tekisi kansallisen suunnitelman siirtymisestä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Kansainvälisen yhteisön tehtäväksi jäisi arvioida, onko suunnitelma riittävän kunnianhimoinen.

Vääntöä rahoituksesta

Ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä noin 175 miljardia euroa vuodessa, tästä noin puolet kehitysmaissa. Siihen sopeutumiseen puolestaan tarvitaan kehitysmaissa noin 23–54 miljardia euroa vuodessa vuonna 2030. On siis selvää, että ilmastoneuvottelujen kovin vääntö käydään rahoituksesta. EU sitoutuu päätelmissä rahoitukseen omalta osaltaan. Sen järjestämisestä ei EU:lla ole vielä lopullista kantaa.

Suomi valmistautuu Kööpenhaminan kokoukseen osana EU:ta. Uuden sopimuksen toimeenpano maksaa tulevaisuudessa myös Suomelle. Vähän saastuttavan teknologian kehittäminen on kuitenkin myös tie taloudelliseen kehitykseen. Varmaa on, että mitä aiemmin maailman maat sopivat uudesta ilmastosopimuksesta sitä pienemmät ovat sekä aineettomat että aineelliset kustannukset tulevaisuudessa.

Teksti: Karoliina Kinnunen Mohr
Kuva: iStockphoto
Lisätietoja: Pääneuvottelija Sirkka Haunia, ympäristöministeriö, puh. 050 362 2039.

Etusivu