Tulosta
  22.3.2010

Tavoitteena ilmastokestävä kehitys

Suomen kehityspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalius. Tavoite haastaa kehitysyhteistyön tekijät miettimään omien toimiemme hiilineutraaliutta, hankkeiden ilmastovaikutuksia ja -kestävyyttä sekä ilmastoriskien arviointia.

Avunantajien omien toimien osalta tehtävä on periaatteessa yksinkertainen: selvitetään päästömme, vähennetään niitä, ja jos se ei onnistu, perustetaan istutusmetsien kaltaisia hiilinieluja kompensoimaan päästöjämme. Tällaiseen hallinto-, suunnittelu- ja seurantatoimien ilmastovaikutusten arviointiin on jo olemassa monia työkaluja, joita käyttää erimerkiksi EuropeAid. Vastaava hiililaskuri voitaisiin ottaa käyttöön Suomen valtionhallinnossa.

Samaa systemaattisuutta tarvitaan itse kehitysyhteistyössä. On mietittävä, kuinka herkkiä hankkeet ovat haitallisille ja hyödyllisille ilmastovaikutuksille sekä millaisia riskejä sisältyy vaikkapa tulvien lisääntymiseen tai ankariin kuivuuskausiin. Samalla on varmistettava, että tavoitellut tulokset kestävät ilmastoskenaarioiden povaamat muutokset.

Mutta mitä suurempi kokonaisuus, sitä vaikeampaa on arviointi. Kuinka todentaa esimerkiksi tukemamme maatalous- tai energiasektorin ilmastokestävyys tai varmistaa, että kumppanimaan talouspoliittiset ratkaisut ovat sellaisia, että ne johtavat maan vähähiilisen kehityksen tielle? Esimerkiksi Ruotsin kehitysyhteistyövirasto Sida käyttää työkaluja, joita voitaisiin soveltaa myös Suomessa.

Oppia Etiopiasta

Ilmastolinssien käyttöä testattiin Etiopiassa, missä Suomi tukee maan vesi-, koulutus- ja maankäyttösektoreita. Loppuvuodesta 2009 valmistuneen selvityksen toteutti Gaia Consulting. Sen rahoittivat ulkoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö, jonka Ilmastonmuutokseen sopeutumistutkimusohjelmaan (ISTO) hanke kuului.

Selvityksen mukaan esimerkiksi vesisektorin tukeen kuuluvat vesihuolto, sanitaatio ja vesivarojen kestävä hallinta auttavat paikallisia ihmisiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Samalla hankkeissa vahvistetaan sopeutumista koskevaa alueellista ja kansallista päätöksentekoa.

Selvitys suosittaa, että Suomi kehittää edelleen omien hankkeidensa ilmastonäkökulmaa sekä ajaa kansainvälisten toimijoiden tehokkaampaa ja läpinäkyvämpää ilmastokoordinaatiota Etiopiassa – ja muualla. Lisäksi Suomea kehotetaan laatimaan ilmastonmuutoksen huomioiva kokonaisvaltainen lähestymistapa kaikkeen kehitysyhteistyöhön.

Teksti: Matti Nummelin ja Milma Kettunen
Kuva: Hanna Isoranta

Lisätietoja: www.gaia.fi