Tulosta
  23.3.2011

Adaptaatiorahasto innosti keskustelemaan

”Huonompaan suuntaan ollaan menossa”, Viikin tropiikki-instituutin professori ja YK:n sopeutumisrahaston johtokunnan jäsen Markku Kanninen totesi, ”väheksymättä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteitä, sopeutuminen tulee olemaan keskeisen tärkeää”.

Kirkon Ulkomaanapu, ulkoasianministeriö ja ympäristöministeriö järjestivät 22. maaliskuuta keskustelutilaisuuden kehitysmaiden sopeutumisesta ilmastonmuutokseen ja YK:n Kioton pöytäkirjan alaisesta sopeutumisrahastosta. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteena on vähentää ihmisyhteisöjen ja ekosysteemien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen nykyisille ja tuleville haitallisille vaikutuksille. Sopeutumiseen kuuluu olennaisena osana selviytymisedellytyksien ja sopeutumiskapasiteetin vahvistaminen.

Markku Kanninen puhui tilaisuuden ensimmäisessä alustuksessa sopeutumisen tarpeesta, sen merkityksestä ja rahoituksesta. Kanninen esitteli erilaisia skenaarioita ilmastonmuutoksesta ja ennusteita lämpökäyristä, joiden perusteella voidaan todeta, että ilmaston lämpeneminen jatkuu noin 50 vuoden viiveellä sen jälkeen, että kasvihuonekaasupäästöt on saatu laskemaan.

Kanninen muistutti, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa kahden komponentin, altistumisen ja sopeutumiskyvyn, vahvistamisen yhteisvaikutusta. Altistumista tulisi pyrkiä vähentämään, kun taas sopeutumiskykyä tulisi lisätä.

Sopeutumisrahaston toiminnallistamisesta päätettiin YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa Balilla joulukuussa 2007. Rahasto saa pääomansa päästökaupasta, sertifioitujen päästövähennysten (CER) kahden prosentin verosta. Rahoitusta voivat hakea Kioton pöytäkirjan ratifioineet kehitysmaat, jotka ovat erityisen haavoittuvia ilmastomuutoksen vaikutuksille. Kanninen kuvaili rahaston erityspiirteitä: se on markkinamekanismiin perustuva, sen johtokunta on kehitysmaaenemmistöinen ja rahoitus on suoraa, niin kutsuttua direct access-rahoitusta. 

Sopeutumisrahaston rahoitusperiaatteista, käytännöstä ja kokemuksista puhui rahaston sihteeristön Adaptation Officer Mikko Ollikainen. Rahasto kokeilee suoraa rahoitusta, mutta tähän mennessä rahoitusta myönnetyistä kymmenestä toteuttajatahosta vain kolme on kansallista kehitysmaaorganisaatiota. Ollikainen esitti pohdintoja siitä, miksei useammille kansallisille toteuttajatahoille ole myönnetty rahoitusta.
 
"Syitä ovat muun muassa kansallisten organisaatioiden sisäinen valtataistelu, puuttuvat valmiudet vastata rahaston asettamiin kriteereihin sekä käytännölliset esteet kuten kieli ja asiakirjojen laatiminen", Ollikainen kertoi

Ulkoasiainministeriön erikoistutkija Folke Sundmanin johtaman keskustelun aikana nousi esille kysymys sopeutumisrahaston suhteesta uuteen ilmastorahastoon, jonka perustamisesta päätettiin Cancúnin ilmastokokouksessa joulukuussa 2010. ”Rahoitusarkkitehtuurin rationalisoiminen on tavoitteena”, Sundman totesi.

Teksti: Johanna Pietikäinen, Emilia Runeberg
Kuva: Emilia Runeberg

Kuvassa: Viikin tropiikki-instituutin professori ja YK:n sopeutumisrahaston johtokunnan jäsen Markku Kanninen

Lisätietoja: www.adaptation-fund.org