Tulosta
  23.3.2011

Päästökauppa käytännössä: Hyviä kokemuksia ensimmäisistä kotimaisista päästövähennyshankkeista

"Hankkeiden toteutumista voidaan pitää koulukirjaesimerkkinä päästökaupasta ja yksityisen sektorin osaamisen hyödyntämisestä ympäristöpolitiikassa", toteaa Harri Laurikka Suomen ensimmäisistä kotimaassa toteutetuista yhteistoteutushankkeista.

Yhteistoteutus on yksi päästökaupan muoto ja yksi niistä kolmesta Kioton pöytäkirjan mekanismista, jonka avulla osapuolet voivat täydentää omia kansallisia päästövähennystoimiaan. Vuodesta 2007 alkaen yhteistoteutushankkeita on voitu toteuttaa myös Suomen alueella. Kolme ensimmäistä Suomessa toteutettua hanketta hyväksyttiinkin viime kesäkuussa, ja ensimmäiset päästövähennysyksiköt myönnettiin joulukuussa.

Hankkeet vähentävät typpioksiduulipäästöjä (N2O) noin 90 prosentilla Yaran typpihappotehtaissa Siilinjärvellä ja Uudessakaupungissa. Suomi myöntää hankkeille rahanarvoisia päästöyksiköitä vuosien 2009–2012 päästövähennyksistä. Vähennykset todentaa vuosittain riippumaton osapuoli, jonka jälkeen valtion omia Kioton velvoitteisiin käytettäviä päästöyksiköitä (AAU) mitätöidään myönnettyjä päästöyksiköitä vastaava määrä. Päästöyksiköitä myönnetään vain vuoden 2012 loppuun asti, sillä tammikuusta 2013 lähtien typpihapon tuotanto siirtyy osaksi Euroopan unionin omaa päästökauppaa.

Hankkeista hyötyvät parhaimmillaan kaikki osapuolet

"Kun yrityksille jätettiin yhteistoteutuksen kautta taloudellinen kannustin toimia, hankepotentiaali, teknologia ja toteuttaja löysivät nopeasti toisensa. Hankkeiden omistaja Yaralle ja niitä kehittäneelle saksalaisyhtiö N.Servelle kyseessä on kannattava investointi, jonka tuotot syntyvät päästövähennysten myynnistä. Myös valtio hyötyy, sillä päästövähennykset jaetaan yritysten ja valtion kesken", kertoo ympäristöministeriössä neuvottelevana virkamiehenä työskentelevä Laurikka.

Tähän mennessä valtio on myöntänyt näille hankkeille 0,24 MtCO2e edestä päästöyksiköitä. Todellisuudessa päästöt ovat vähentyneet enemmän, sillä todennettu päästövähennys on vastaavalta ajalta ollut noin 1 MtCO2e. Näiden erotuksena syntyvä noin 0,76 MtCO2e on "nettovähennys", joka auttaa Suomea saavuttamaan Kioton pöytäkirjan päästötavoitteen Euroopan unionin päästökaupan ulkopuolella.

"Käytännössä tuo 0,76 MtCO2e vähennys saavutetaan siis valtion kannalta ilmaiseksi. Vähennysten arvo Suomelle on yli 8 miljoonaa euroa. Nettovähennys vastaa yli viittä prosenttia liikenteen yhden vuoden päästöistä ja ilahduttaa siten myös ilmastoa", summaa Laurikka.

FAKTA: Mikä yhteistoteutushanke?
  • Kioton pöytäkirjan osapuolet voivat täydentää kansallisia päästövähennystoimiaan niin sanottujen Kioton mekanismien avulla. Näitä joustomekanismeja on kolme: yhteistoteutus (Joint Implementation, JI), puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM) ja kansainvälinen päästökauppa (Emissions Trading, iET).
  • Yhteistoteutuksessa teollisuusmaa rahoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä vähentäviä tai nieluja lisääviä hankkeita toisessa teollisuusmaassa. Samalla maa saa käyttöönsä hankkeesta saatuja päästövähennysyksiköitä.
  • Myös yritykset voivat osallistua hankkeisiin ja saada niistä päästöyksiköitä. EU:n päästökaupan piirissä olevat yritykset voivat lisätä tällaisilla yksiköillä päästökiintiötään. Yritykset voivat myös myydä päästöyksiköitä eteenpäin.
  • Jos päästöyksiköitä myönnetään hankkeissa todellista päästövähennystä vähemmän, päästöt vähenevät maailmanlaajuisesti.

Lue myös Klimaatin artikkeli puhtaan kehityksen mekanismeista.

Teksti: Kirsi Pere
Kuva: Yara

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Harri Laurikka, ympäristöministeriö, puh. 040 719 3123, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

www.ymparisto.fi/yhteistoteutus