Tulosta
  30.5.2011

Ilmastonmuutos parantaa maahanmuuttajien asettumista Suomeen

Maahanmuuttajat ovat tällä kertaa tosin eläin- ja kasvikuntaa, vieraslajeja. Vieraslajit ovat ihmisen vaikutuksen myötä alkuperäisen esiintymisalueensa ulkopuolelle levinneitä lajeja. Vieraslajien uhka on syytä ottaa todesta, ne ovat maailman toiseksi suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle.

Vain elinympäristöjen häviäminen tai pirstoutuminen on uhkakuvista vakavampi. Suomessa on lähes tuhat vieraslajia, joista runsas 150 on haitallisia.

"Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän suuresti vieraslajien määrää ja niiden aiheuttamia haittoja Suomessa", kertoo ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lämpeneminen voi esimerkiksi parantaa lajin lisääntymismenestystä ja vähentää luontaista kuolleisuutta. Jo vakiintuneiden vieraslajien kannat voivat levitä nykyistä pohjoisemmaksi. Vieraslajien vaikutukset luontoon saattavat myös muuttua ilmaston lämmetessä.

"Suurimman uhan ilmastonmuutos aiheuttaa kuitenkin mahdollistamalla monien uusien ja ennalta arvaamattomien tautien tai tauteja levittävien hyönteisten saapumisen, millä on vaikutusta erityisesti maa- ja metsätalouteemme. Jo nyt yli kaksi kolmasosaa Suomen haitallista vieraslajeista on maa- ja metsätalouden vieraslajeja", Niemivuo-Lahti huomauttaa.

Haitat eivät rajoitu vain luontoon


Vieraslajit voivat olla haitallisia ympäristön, talouden, terveyden tai muun yhteiskunnallisen tekijän kannalta. Ne voivat saalistaa ja syrjäyttää luonnonvaraisia lajeja sekä muuttaa radikaalisti ravintoverkkoja ja elinympäristöjä. Vieraslajien poistaminen jälkikäteen luonnosta on hankalaa ja kallista, Itämerestä se on käytännössä mahdotonta.

Tutuimpia Suomeen levinneitä vieraslajeja ovat jättiputket. Jättiputkissa ilmenee lähes koko vieraslajien aiheuttamien ongelmien kirjo: terveydelliset haitat – jättiputket ovat ihmiselle haitallisin vieraskasviryhmä, alkuperäiskasvien tukehduttaminen, taloudelliset haitat kiinteistöjen arvon laskiessa, kulttuurimaisemien tuhoutuminen jättiputken vallatessa alueen sekä jopa virkistyskäytön kuten virkistyskalastuksen estyminen jokirannoissa.

Muita Suomeen rantautuneita vieraslajeja ovat muun muassa useita Suomen uhanalaisia ja taantuneita lajeja uhkaava kurtturuusu sekä pääkaupunkiseudulla jo tutuksi tullut niin kutsuttu citykani. Myös tappajaetanaksi kutsutun espanjansiruetanan hävittäminen kokonaan on jo liian myöhäistä.

Ennakointi avainasemassa

Erityisen ongelmallisia ovat useat metsätuholaiset kuten Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa suurta tuhoa aiheuttanut mäntyankeroinen. Metsätalouden kannalta on tärkeää estää sen leviäminen Suomeen. Harlekiinileppäpirkko ei myöskään vielä esiinny Suomessa, mutta riski leviämisestä on olemassa. Tämä "tappajaleppäkerttu" uhkaa Britanniassa jo yli tuhatta hyönteislajia. Suomessa lajin leviämistä tarkkaillaan ja siihen varaudutaan.

"Vieraslajien torjuminen on mahdollista, mutta siihen on varauduttava ajoissa. Tärkeää on tuntea haitallisimmat vieraslajit sekä ennakoida ja minimoida haitat. Erityisesti tärkeää on kansalaisten valistaminen ja heille vieraslajeista kertominen", painottaa Niemivuo-Lahti.

FAKTA: Mikä vieraslaji?

  • Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
  • Vieraslaji ylittää ihmisen myötävaikutuksella luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston. Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti.
  • Joissakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään.
  • Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille.
  • Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä.
  • Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Teksti: Vesa Vuorimaa ja Johanna Niemivuo-Lahti
Kuva: Ilmari Valovirta

Kuvassa: Espanjasiruetana eli "tappajaetana"

Lisätietoja: www.mmm.fi/vieraslajit