Tulosta Tulosta
 


Suomen kehitysyhteistyön ilmastokestävyys etukäteissyyniin


Ladakhilainen Urgain Dorjey keritsee vuohiaan. Paimentolaisena elävä Dorjey on huomannut, ettei laidunmailla riitä ruokaa entiseen tapaan.
Ilmastonmuutos uhkaa tehdä tyhjäksi kehitysyhteistyön saavutukset. Jatkossa kaikessa Suomen rahoittamassa kehitysyhteistyössä pyritäänkin arvioimaan etukäteen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa hankkeiden kestävyyteen ja kiihdyttävätkö hankkeet itsessään muutosta sekä miten kehitysyhteistyöllä voidaan parantaa  ihmisten mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen, linjaa kehitysministeri Heidi Hautala.

Helmikuussa hyväksytty uusi kehityspoliittinen ohjelma nosti niin sanotun ilmastokestävöittämisen yhdeksi kolmesta läpileikkaavasta tavoitteesta. Muut läpileikkaavat teemat ovat sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen.

“Nämä kolme ovat vastauksia ongelmiin, jotka hidastavat tai estävät kestävää kehitystä”, ministeri Hautala toteaa.

Näiden kolmen tavoitteen toteutumiseen kiinnitetään huomiota kaikessa Suomen rahoittamassa kehitysyhteistyössä riippumatta siitä, onko hankkeiden päätavoite esimerkiksi elinkeinotoiminnan edellytysten luominen, peruskoulutuksen parantaminen vai neuvoloiden rakentaminen.
Ilmastokestävöittämisen osalta on kyse hankkeiden ilmastovaikutusten arvioinnista (climate screening) sekä toisaalta suojaamisesta ilmastomuutoksen kielteisiltä vaikutuksilta ja niiden lieventämisestä (climate proofing). 

Tarve ilmastokestävöittämiseen on ilmeinen, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset kuten kuivuuden ja tuhoisien tulvien yleistyminen vaikeuttavat jo nyt miljoonien ihmisten elämää kehitysmaissa. Riskit ja sopeutumistarpeet pyritäänkin jatkossa huomioimaan kehitysyhteistyöhakkeisiin jo suunnitteluvaiheessa.

“Ilmastomuutoksen vaikutuksista kärsivät monesti eniten naiset ja lapset. Naisilla on myös usein paljon tietotaitoa siitä, mitkä sopeutumiskeinot toteutuvat parhaiten käytännössä”, Hautala sanoo.

Uusi työkalu hankesuunnitteluun

Kehitysyhteistyön ilmastokestävöittäminen on helpommin sanottu kuin tehty. Ulkoministeriö on kehittänyt tavoitteen toteuttamisen tueksi uuden työkalun, jonka on tarkoitus helpottaa hankkeiden ilmastovaikutusten ja -herkkyyden arviointia.

Ilmastokestävöittämistyökalua voidaan käyttää apuna niin hankkeiden suunnittelu-, toteutus- ja kuin evaluointivaiheissa eli koko elinkaaren aikana. Käytännössä työkalu on suuntaa-antava ja ajatuksia herättävä kysymyslista. Kysymyksiä voidaan soveltaa tapauskohtaisesti vastaamaan kulloisenkin hankkeen tarpeita.

“Ilmastonmuutos on toki huomioitu monissa hankkeissa ja ohjelmissa tätäkin ennen. Työkalun avulla kuitenkin varmistetaan, että työ on järjestelmällistä eikä läpileikkaavuus jää vain tyhjäksi tavoitteeksi”, Hautala sanoo.

Ilmastonmuutosten vaikutukset hankkeiden ja ohjelmien kestävyyteen otetaan huomioon kaikessa Suomen kehitysyhteistyössä. Työ aloitetaan heti tänä vuonna ja siinä edetään asteittain.

Kohti hiilineutraalia kehitysyhteistyötä

Ilmastonmuutoskysymykset ovat mukana myös politiikkavaikuttamisessa. Suomi edistää kehitysyhteistyönsä pääkohdemaiden vähäpäästöistä kehitystä ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen sekä näiden tavoitteiden integroimista maiden omaan kehityssuunnitteluun.
Hautala korostaa myös kehitysnäkökulman merkitystä esimerkiksi kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Uusi kehityspoliittinen ohjelma linjaa, että Suomen oman kehitystyön toteuttamisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt tulisi minimoida. Suomi pyrkii kehitysyhteistyössään hiilineutraaliuteen niin pian kuin mahdollista.

Teksti: Pasi Nokelainen
Kuva: Kirsi Hantula / UM

Lisätietoja:
Lähetystöneuvos Tito Gronow, ulkoasiainministeriö, puh. 09 160 55586