Tulosta Tulosta
 

Ainutlaatuinen aikasarja pinta-albedosta

 
GACSAL_june2009_printversion.tif on globaalin maan pinnan albedon kuukausikeskiarvo heinäkuulta 2009.
Ilmatieteen laitos on saanut valmiiksi ensimmäisen globaalia pinta-albedoa koskevan aikasarjan viimeisten noin 30 vuoden ajalta, vuosilta 1982–2009. Ainutlaatuiseksi aikasarjan tekee se, että data saadaan polaarisatelliiteista, joilla katetaan koko maapallo. Oleellista on myös, että maanpinnan lisäksi huomioidaan myös meret ja merijää.

–Vastaavaa yhtä pitkää globaalia aikasarjaa ei ole olemassa missään muualla. Erityisesti lumen ja jään albedolla on suuri merkitys tutkittaessa esimerkiksi arktista aluetta, Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhikki Manninen tähdentää.

Albedo vaikuttaa maapallon lämpötaseeseen

Kappaleesta kaikkiin suuntiin heijastuneen säteilyn suhdetta kaikista suunnista saapuvaan säteilyyn sanotaan albedoksi. Mitä valkoisempi heijastava pinta on, sitä suurempi on sen albedo. Koska albedo määrittää sen, kuinka suuri osa auringosta tulevasta säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen, sillä on tärkeä merkitys maapallon lämpötalouden kannalta.

Lumi ja jää ovat tärkeässä osassa maapallon ilmastojärjestelmää sekä maailmanlaajuisessa että paikallisessa mittakaavassa, sillä ne heijastavat hyvin auringon säteilyä. Ilman lunta auringon säteily imeytyisi maanpintaan lämmittäen maata ja ilmakehää. Tarkemmilla satelliittimittauksilla voidaan havaita ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaihtelut arktisen lumen ja jään albedossa. Tämän tiedon avulla pystytään mallintamaan tarkemmin myös Suomen kannalta tärkeän Pohjoisen napa-alueen ilmaston kehitystä lähitulevaisuudessa.

– Muutokset Arktisen merialueen albedossa voivat aiheuttaa dramaattisia muutoksia ilmastossa. Albedon muutokset paitsi kertovat ilmastonmuutoksesta, mutta voivat myös vaikuttaa sitä kiihdyttävästi, Manninen toteaa.

Merien tuulisuuden vaikutus albedoon mielenkiintoinen uusi tutkimuskohde

–Yksi Ilmatieteen laitosta kiinnostava tutkimuskohde on se, miten tuulisuuden muutokset vaikuttavat merialueiden albedoon. Vaihtelu merien heijastavuudessa on periaatteessa pientä.  Tulee kuitenkin muistaa, että 2/3 maapallosta on merta. Jos esimerkiksi tuulisuus muuttuu ilmastonmuutoksen myötä, muutoksilla voi olla jo vaikutusta, Manninen muistuttaa.

Teksti: Eija Vallinheimo
Kuva: IL