Tulosta Tulosta
  19.6.2013

Hillintä ja sopeutuminen – kuin paita ja peppu?


Etiopiassa toteutetussa hankkeessa suurimmat terveys- ja kustannushyödyt aikaansaatiin kouluissa, yliopistoissa ja vankiloissa.
Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen edellyttää päättäväisiä ja nykyistä huomattavasti ripeämpiä ja kokonaisvaltaisempia toimenpiteitä, niin Suomessa kuin maailmallakin. Eräs tärkeä keino tehostaa ilmastotoimiamme on systemaattisesti tunnistaa hillinnän ja sopeutumisen väliset linkit, ja valjastaa niiden synergiat eduksemme.

Tuore Pohjoismaiden Ministerineuvoston raportti nostaa esiin merkittävän joukon synergioita, tunnistaen myös tiettyjä ristiriitoja, hillintätoimien ja sopeutumistoimien välillä (Scoping study on financing adaptation-mitigation synergy activities). Vaikka tutkimus ja tietoisuus hillinnän ja sopeutumisen vuorovaikutuksista on suhteellisen nuorta, monia synergioita — muun muassa kustannussäästöjä, terveyshyötyjä ja kestävämpiä elinkeinoja — on jo tunnistettu erityisesti maataloudessa, metsätaloudessa ja maankäytössä. Tuoreet tutkimukset nostavat esiin merkittäviä mahdollisuuksia synergioiden hyödyntämiseen myös muun muassa energiasektorilla, rakentamisessa, liikenteessä, jätehuollossa sekä vakuutussektorilla.

Usein synergiat ulottuvat myös ilmastovaikuttamisen ulkopuolelle. Esimerkiksi Nordic Climate Facility on rahoittanut Etiopiassa hanketta, jossa paikallisesti valmistetut energiatehokkaat hellat tukevat paikallista elinkeinoa, vähentävät terveyshaittoja ja helpottavat lasten koulunkäyntiä. Samanaikaisesti ne myös vähentävät metsäkatoa ja seudun haavoittuvuutta sään ääri-ilmiöille.

Aina ei ole mahdollista eikä järkevääkään pakottaa hillintää ja sopeutumista samaan pakettiin – joskus on huomattavasti tehokkaampaa keskittyä yksistään hillintään tai hyödyntää hillintätoimen synergioita esim. energiaturvallisuuden ja terveyshyötyjen kanssa. Vaihtoehtoisesti eräät sopeutumistoimet saattavat tietyissä olosuhteissa tarjota huomattavasti tärkeämpiä synergiamahdollisuuksia naisten ja lasten aseman parantamiseen kuin samanaikaiseen päästöjen vähentämiseen.

Tähänastinen kyvyttömyytemme, niin Suomessa kuin muuallakin päin maailmaa, systemaattisesti tunnistaa ja hyödyntää eri ilmastotoimien synergioita kertoo, että olemme vasta alkutekijöissä ilmastonmuutoksen niin sanotussa valtavirtaistamisessa yhteiskunnalliseen päätöksentekoomme ja valintoihimme kansalaisina. On selvä että 2000-luvulla meillä ei ole varaa jättää ainuttakaan kiveä kääntämättä kun tartumme toden teolla ilmastohaasteeseen. Ilmastotoimien synergioiden tunnistaminen ja tehokas valjastaminen on varmasti yksi pikaisesti käännettävistä kivistä.

Teksti: Mikko Halonen, Gaia Consulting Oy
Kuvat: Gaia  Consulting Oy, Paula Tommila

Lisätietoja: Mikko Halonen, p. 040 7002190, www.gaia.fi, sähköposti etunimi.sukunimi@gaia.fi