Tulosta På svenska
 

Joulukuu 2010

1/12 2010
*

Maaseutupolitiikan linjaukset seuraavalle ohjelmakaudelle

Komission tuore tiedonanto kirvoittaa paljon pohdintoja yhteisen maatalouspolitiikan suunnasta. Maaseudun kehittämisen osalta esitys asettaa vain yleisiä tavoitteita ja esittelee joitakin toimenpiteitä. Vaikka rahasta ei puhuta vielä mitään, maaseudun kehittämisvaroihin ei ole odotettavissa varsinaisia leikkauksia tai suuria mullistuksia. On siis tärkeää, että puhutaan oikeista asioista.

Ensinnäkin maaseutu nähdään jo itsestään selvänä eurooppalaisen politiikan kohteena, kasvun mahdollistajana ja kaikkien jäsenmaiden intressinä. Toiseksi, tiedonanto puhuu maaseudun ihmisistä, työllisyydestä, yrittäjyydestä, innovoinnista, uusista elinkeinoista, alueiden tasapainoisesta kehittämisestä ja paikallisesta osallistumisesta. On merkittävää huomata, että maaseutua ei nähdä vain raaka-aineiden lähteenä tai ongelma-alueena.

EU:n vihreän kasvun eväinä nähdään biotalous, ruoka, lähimarkkinat, uusiutuva energia ja palvelut. Ihan hyvä, jos jäsenmaalle, alueelle ja paikallisille ihmisille annetaan vapautta määritellä tarkemmin, millä välineillä kasvua ja kilpailukykyä edistetään. Tämä vaatii byrokratian vähentämistä, ja sitä sekä strategista yhteistyötä myös luvataan. On varmistettava, että lupaukset pitävät loppuun saakka.

Uudistukset I pilarissa vaikuttavat viljelijöiden tulokehitykseen ja maatalouspolitiikan kokonaisuuteen. Pilarin I malliksi esitellään kerrosmallia: tasapuolinen perusosa, jotain vihreää, epäsuotuisten alueiden ja ohenevien markkinatukien kerros. Suomalaiselle viljelijälle kuitenkin tärkeintä ovat yhteisrahoitetut toimet, jotka jäänevät suurelta osin edelleen II pilariin. Keskeisinä teemoina ovat ympäristö, ilmastonmuutos ja innovaatiot. Tulevaisuudessa eri toimien tulisi myös paremmin linkittyä toisiinsa.

Rakennerahastoja koskeva raportti puhalsi myös positiivista virettä harvaan asutulle Itä- ja Pohjois-Suomelle. Siis maaseudulle. Joissakin asioissa olemme selvästi onnistuneet. Pitkälti Suomen hyvän esimerkin innoittamana Leader-mallia halutaan jatkossa laajentaa myös rakennerahastojen puolelle. Tämä antaa nyt todella toivottuja mahdollisuuksia paikallisen kehittämisen työkalupakkiin: Ihmisiä autetaan osallistumaan ja toiminta sijoittuu heidän lähelle.

Älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ovat EU 2020 -strategian päälinjaukset. On ihan järkevää suunnitella maaseudun kehittämisen keskeisiä teemoja samoilta pohjilta. Keskustelu EU:n tulevasta kaudesta on nyt aloitettu. Kannattaa ottaa osaa.

Sirpa Karjalainen
Neuvotteleva virkamies, MMM

Etusivulle