Tulosta på svenska
 

Kesäkuu 2011

1/6 2011
*

Kampanja voimistuttaa kyliä ja kuntaa

"Kunnat häipyvät, kylät jäävät." Aforismi on puoliksi totta: kunnat ovat murroksessa, kylät helisemässä ja seurakunnat pakkomuutoksessa. Monet kokevat muutokset hämmentävinä, jopa pelottavina. Samaan aikaan Euroopan unioni on heräämässä paikallisen kehittämistyön arvoon. Miten siis saada muutokset vahvistamaan paikallisten elinvoimaa ja sen hyväksi tehtävää työtä?

Olennaisesti suurentunut kunta ei ole sama kuin entinen pieni kunta. Kylien rooli kasvaa, mutta ei se synny itsestään. Siksi tarvitaan kampanjaa nostamaan esille muutoksen kipukohdat ja mahdollisuudet. Kylät, kunta ja seurakunta on saatava suunnittelemaan yhteisiä työmuotoja, samoin uudenlaista työnjakoa, ettei hallitsematon muutos merkitse kylien tyhjenemistä ja elinvoiman hiipumista.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, Suomen Kylätoiminta ry., Suomen Kuntaliitto ja kunnat, Evankelisluterilainen kirkko ja seurakunnat, Maaseudun Sivistysliitto ja Maaseutuverkostoyksikkö ovat sopineet kampanjasta, jonka ytimenä on paikallisen kehittämistyön voimistaminen kylien ja kunnan jatkuvalla sopimis- ja neuvottelumenettelyllä. Yleensä kaksipäiväinen kampanjatilaisuus järjestetään toimintaryhmien alueilla eli tilaisuuksia tulee vuoden 2010 puolivälistä 2013 alkupuolelle yhteensä noin 50. Väestöltään/alueeltaan pienet toimintaryhmät voivat järjestää tilaisuudet yhdessä. Tähän mennessä on järjestetty kaikkiaan 17 tilaisuutta, joista kolme on ollut yksipäiväisiä. Kylätoimijat ja toimintaryhmien aktiivit ovat kohtuullisen hyvin osallistuneet tilaisuuksiin, sen sijaan kunnan virka- ja luottamushenkilöiden ja seurakuntien työntekijöiden aktiivisuudessa on toivomisen varaa.

Kampanjan edetessä yksimielisyys tavoitteiden osuvuudesta on lisääntynyt. Monilla alueilla alkaa olla kokemusta rakennemuutosten seuraamuksista. Edelleen kuitenkin tarvitaan sekä uuden oppimista että etenkin poisoppimista. Elinvoimainen kylä ei voi olla vapaaherrojen yhteisö, eikä kunta pysty olemaan niin väestövastuinen kuin joskus kuviteltiin, eivätkä seurakunnat menetä ydinasioistaan mitään, vaikka sopisivat monistakin käytännön kysymyksistä kylien ja kunnan kanssa. Maakuntien maaseutupolitiikan vahvistaminen on luonteva osa kampanjakokonaisuutta.

Kampanjassa korostetaan, että yhteiskunta tarvitsee maaseutua tilan, veden, energian, mineraalien, puun, asuinympäristön ja luovan toiminnan vuoksi. Suomen maaseutumaisten maakuntien kehittämislogiikka ei voi olla kuin käenpoika pikkulinnun pesässä: se kasvaa ja muut kärsivät. Naivi luottamus maakuntakeskuksen myönteisiin heijastusvaikutuksiin vie pohjan pois maaseudun valttien ja välttämättömyyksien hyödyntämiseltä. Tässä mielessä paikallista kehittämistyötä korostava kampanja on myös valtakunnallisesti ja kokonaistaloudellisesti perusteltu.

Kampanja ei pääty tilaisuuksiin vaan jatkuu esille nousseiden kehittämisideoiden ja kampanjatavoitteiden toteuttamisella. Näihin kampanjaorganisaatio palaa 1,5 -2 vuotta tilaisuuksien jälkeen todennäköisesti maakunnittaisilla neuvotteluilla. Olen varma että vuoden 2013 lopussa moni asia on liikahtanut kampanjatavoitteiden suuntaan.

Eero Uusitalo
maaseutuneuvos


Etusivulle