Tulosta på svenska
 

Joulukuu 2011

1/12 2011
*

Kylät tuotteistamaan kylätaloja!

Kylätalojen tuotteistaminen tarkoittaa kylätalojen hyödyntämistä siten, että niistä saadaan tuloja.
Suomessa on vähän yli 4 000 kylää. Jokaisessa kylässä on yksi kylätalona käytetty seurantalo. Joissakin kylissä on kaksikin taloa, jolloin niillä on eri omistajatahot, mutta samat käyttäjät.
Tavallisen kylätalon arvo on 500 000 euroa. Kunnostetun modernin kylätalon arvo voi olla miljoona euroa!

Näillä luvuilla saamme kylätalojen kansantaloudelliseksi arvoksi kahdesta kuuteen miljardia euroa. Summa on käsittämättömän suuri. Vielä hämmästyttävämpää on, että tämä kiinteistömassa on vapaasti omistajatahon eli kylien käytössä. Eri asia on, että ilman kyläläisten käyttöä naiden talojen jälkimarkkina-arvo (varastona, kesämökkinä, yritystilana) on jossain yhden ja 100 000 euron välillä.

Kylätalo kokoaa yhteen

Kylätalot ovat kunnostettuja seurantaloja, lakkautettuja kouluja, entisiä kaupparakennuksia, pankkitaloja, uuteen käyttöön otettuja maatiloja, onpa joukossa metsästysmajojakin. Koko ajan rakennetaan uusia kylätaloja. Yhtenä viimeisimmistä esimerkeistä mainittakoon Jämijärven Tykköön kyläläisten mammuttihirrestä rakentama kylätalo, joka on kooltaan 27 x 10 x 6 metriä.

Kylätalo on kylän toiminnan edellytys ja lähtökohta sekä samalla uuteen aktiivisuuteen pakottava rahan kuluke. Järjen viekkaus toimii: kun on jotain yhteistä, sitä pitää hoitaa yhteisenä etuna ja tämä puolestaan vahvistaa yhteisyyttä.

Kunnan ja kylän kauppa on kahden kauppa

Neuvo kunnalle: jos kyläkoulu loppuu lasten puutteeseen – mikä on objektiivinen syy – kannattaa kunnan lahjoittaa koulu kyläyhdistykselle. Samalla kunnan ja kylän kannattaa sopia palvelupaketista, jossa kunta maksaa kylälle kuukausivuokraa kansalaisopiston kerhojen, urheilukäytön ja ikäihmisten kerhojen tilankäytöstä. Diili on parhaimpia mahdollisia: kyläyhdistys saa varmaa tuloa talon ylläpitoon, ja kunta saa toimintaa hyvin vähin kustannuksin.

Yleisin lähtötilanne kuitenkin on, että kyläyhdistys omistaa kylätalon eikä talo ole parhaassa mahdollisessa käytössä. Talon avaimet ovat puheenjohtajalla, ja talo on puheenjohtajaa vaivaava päänsärky. Yhdistyksen vähät rahat uppoavat talon ylläpitoon. Samaan aikaan ihmiset olisivat valmiita talkoisiin tutun talon korjaamiseksi, ”jos talolla vain olisi käyttöä”.

Käyttäjiä kannattaa kalastella

Ensin todettakoon kustannukset. Sähköt, lämmöt, vakuutukset, korjaukset, puhelin, siivous, auraus, kunnan maksut ja markkinointi ovat toimivalla talolla 4 000–6000 euroa vuodessa. Tällaisella toimivalla talolla on keittiö ja astiasto, joten se kelpaa sellaisenaan kylän juhla- ja kokouskäyttöön. Mitä jos tehdäänkin päätös, että juhlitaan niitä pyöreitä vuosia yhdessä ja kylätalolla? Kysyttäköön myös, ovatko kylän muut yhdistykset halukkaita tulemaan ihan rahalla kylätalon osakkaiksi ja käyttäjiksi?

Sitten tarkistetaan kunnalta, mitä yleisiä kerhoja kunta on valmis pyörittämään kylätalolla, ja millaista tilavuokraa kunta olisi valmis maksamaan. Neljäntenä tuotteistamisen alueena on kylätalon piha. Sinne kesällä rompetori, kylämarkkinat tms.

Viides mahdollisuus on kylätalon käyttö ulkopuolisten järjestöjen kursseihin. Tämä onnistuu, jos salissa sattuu olemaan hyvä akustiikka. Kuudes tuotteistamismahdollisuus piilee kylätalon vintin saneeraamisessa vuokrakäyttöön, majoitustilaksi tai toimistoksi. Silloin hankesuunnitelmassa tulee olla lause, että ”tiloja voidaan käyttää tilapäiseen majoituskäyttöön”. Näin metsäänsä hoitava kaupunkilainen, hirviporukan jäsen, turisti tai uutta taloa rakentava perhe voisi asua kylän aitiopaikalla.

Juha Kuisma
Kylien liiketoiminta-asiamies, Kylien bisneskeissit -hanke, SYTY ry
juha.kuisma@kylatoiminta.fi

Hanke on yksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallisista hankkeista.

Etusivulle