Maamme kuntarakenne on suuressa muutoksessa. Kaarinan elokuisessa maaseutututkijatapaamisessa aihetta käsiteltiin kylien ja kuntalaisten vaikuttamisen ja osallistumisen näkökulmasta. Työryhmän nimi
Lähidemokratia ja osallistuminen – toimivia ratkaisuja vai sanahelinää? sisälsi huolen maaseudun äänen heikosta kuulumisesta suurkunnissa.
Kari Leinamo Vaasan yliopistosta painotti johdantopuheenvuorossaan, että huolellinen valmistelu on onnistuneen kuntaliitoksen ehto. Erilaiset kunnanosahallinnon muodot eivät toimi, ellei lähidemokratiaan sisällytetä sen tärkeintä asiaa: kuntalaisten mielipiteiden todellista huomioon ottamista.
Kylien moninaiset roolitNiina Koskihaara Turun yliopistosta selvitti kuntaliitosten vaikutusta kylä- ja kotiseutuyhdistysten toimintaan. Kylissä halutaan vaalia kotiseutuhenkeä ja paikallisidentiteettiä, mutta uusi rooli voi löytyä myös tapahtumien järjestäjänä ja liitosalueen yleisenä puolestapuhujana. Uudessa tilanteessa yhdistysten perustoiminta koetaan tärkeäksi ja sen merkitys voi jopa kasvaa. Alueen äänitorvea tarvitaan.
Muuttuvassa kuntakentässä kylien halutaan ottavan vastuuta palvelujen järjestämisestä. Maaseutupolitiikan virallinen näkemys ja paikallinen todellisuus ovat kaukana toisistaan, totesi
Päivi Pylkkänen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Kyläyhdistyksissä keskitytään retkiin, kesäjuhliin ja siivoustalkoiden järjestämiseen. Pitäisikö kylätoiminnan muuttua, jotta se tulisi maaseutupoliittisesti hyväksytyksi, ihmetteli Pylkkänen.
Aitoa vuorovaikutusta kaivataanKatja Rinne-Koski Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista selvitti asukkaiden kuntaliitoksen jälkeisiä näkemyksiä Kouvolassa, Salossa ja Seinäjoella. Saatujen kyselyvastausten perusteella kuntaliitosalueiden reunoilla asuvat asukkaat pelkäävät, että maaseutu on vaarassa jäädä sivurooliin kaupunkia kehitettäessä. Lähidemokratiaa on vahvistettava ja selkeytettävä, hallinnon on jalkauduttava kyliin. Asukkaiden ääni ei tällä hetkellä kuulu riittävästi.
Pelkästään kuntarakenne ei välttämättä selitä vuorovaikutuksen onnistumista kylän ja kunnan tai kaupungin välillä. Tähän johtopäätökseen tuli maaseutukuntaa ja suuren kaupungin liitosaluetta vertaillut
Riia Metsälä Vaasan yliopistosta. Kunnan tai kaupungin näkökulma kyliin on yleensä periaatteessa myönteinen. Yhteydenpito on kuitenkin nykyisin aloitteellista kylästä kuntaan päin, eikä aitoa vuorovaikutusta.
Vastuunkantajia tarvitaanTyöryhmäesitysten ja käydyn keskustelun perusteella kylien ja kunnan suhde on tällä hetkellä epäselvä. Maaseudun ääni ei kuulu päätöksenteossa, eikä eri osapuolten välinen yhteydenpito ole riittävän tiivistä. Kylien kehittäminen ei saa jäädä pelkästään asukkaiden vastuulle. Kuntien ja kaupunkien on otettava nykyistä selvästi aktiivisempi rooli maaseudun kehittämisessä.
Teksti: Kari LeinamoEtusivulle
