Vuosi 2010 on luonnon monimuotoisuuden teemavuosi. Monimuotoisimpia, mutta myös uhanalaisimpia luontotyyppejämme ovat perinnemaisemat. Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut on mukana tänä keväänä käynnistyneessä Interreg IV A Central Baltic Natureship -projektissa, jossa edistetään rannikkoalueiden luonnon- ja kulttuuriperinnön hoitoa. Itämeren alueiden yhteistyöprojektin tavoitteena on luoda yhteistyömalli, jossa ovat edustettuina perinnebiotooppi-, hoitosuunnittelu- ja kulttuuriperintöasiantuntemus
Yksi päämääristä on tarkentaa vallitsevia käsityksiä saariston perinnemaisemista. Osa helposti erottuvista perinnemaisemista on varsin nuoria, vasta 1800-luvun torppa-asutuksen myötä syntyneitä. Toisaalta on mahdollista löytää jälkiä myös paljon vanhemmasta, jo kauan sitten autioituneesta tai muualle siirtyneestä asutuksesta. . Projektissa työskentelevä arkeologi Georg Haggrén käyttää tutkimuksessa apuna asiakirjalähteitä, historiallisia karttoja sekä ilmakuvia.
Hoitokohteet yhdistävät luonnon ja historian
Natureship-projektissa otettiin uraauurtavalla tavalla huomioon perinnemaisemien historiallinen ulottuvuus. Arkistotutkimusten, Metsähallituksen henkilökunnan paikallistuntemuksen sekä maastokatselmuksien pohjalta valittiin esimerkkikohteiksi tammistaan kuulu Lenholm Paraisilla, arvoiltaan monipuolinen Berghamnin kylä, ulkosaariston suurin historiallinen kylä Nötö, jossa agraarimaisema on säilynyt vuosisatoja ennallaan sekä Björkön kyläsaari.
Projektin kautta haetaan kokemuksia luonto- ja kulttuuriperintökohteiden arvottamisesta ja hoitomenetelmistä. Tärkeää on kehittää toimintatapoja mahdollisten hoitotoimia koskevien ristiriitojen ratkaisemiseksi. Ristiriitoja voivat aiheuttaa erilaiset näkemykset kohteen arvoista: historiallinen maankäyttö, maiseman muutos ja luonnonsuojelun arvot. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin yhteisten tavoitteiden edistämisestä. Historiallisen maankäytön tutkimus paljastaa luontoarvoja ja luonnon hoito edistää kulttuuriperinnön säilymistä.
Natureship-projekti selvittää perinnemaisemien asutushistoriaa
Projektissa on selvitetty Turunmaan saariston asutus- ja elinkeinohistoriaa keskiajalta lähtien niin pitäjien, kylien kuin yksittäisten talojenkin tasolla. Suomessa ja Ruotsissa tällaisen yksityiskohtaisen asutushistoriallisen analyysin mahdollisuudet ovat paremmat kuin ehkä missään muualla Euroopassa, koska valtio ja kirkko laativat ja säilyttivät runsaasti hallinnollisia asiakirjoja.
Maisemantutkimuksen ja elinkeinohistorian kannalta tärkeimpiin lähteisiin kuuluvat historialliset kartat. Vanhojen karttojen jäljittäminen onkin eräänlaista salapoliisityötä, joka vie tutkijan arkistosta toiseen. Onnistumisen riemu oli suuri esimerkiksi silloin, kun Maanmittauslaitoksen arkistosta Jyväskylästä löytyivät seikkaperäiset 1700-luvun lopun isojakokartat useista entisen Hiittisten pitäjän kylistä.
Lisätietoa: Erikoissuunnittelija Henrik Jansson, Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut
Teksti: Erikoissuunnittelija Minttu Perttula, Etelä-Suomen luontopalvelut ja arkeologi Georg Haggrén, Natureship-projekti.
Palaa etusivulle
