Uutiskirjeen etusivulle
 

nro 6, 1/09

 

Gangiuksesta se alkoi

Tukholman kamarikollegio teki 19.6.1633 kauaskantoisen päätöksen lähettäessään taalainmaalaisen Olof Mårtensson Gangiuksen Suomeen maata mittaamaan. Mukaansa pappissuvusta polveutunut Gangius sai kaksi avustajaa ja kolme hevosta. Matkan määränpääksi valittiin Turku. Samaan aikaan Gangiuksen kanssa määrättiin viisi maanmittaria samoihin tehtäviin Ruotsissa.

Tänä päivänä matkanteko Turusta ja Tukholmaan käy joutuisasti, menipä sitten laivalla tai lentokoneella. Lienevätkö matkavalmistelut vai jotkin muut syyt taustalla, mutta Olof Gangius saapui Turkuun vasta vuoden 1634 elokuussa.

Melkoinen urakka

Gangiuksen tehtäviin kuului toimeenpanna mittauksia maaseudulla. Käytännössä tämä tarkoitti peltojen, niittyjen ja metsien mittaamista. Myös peltojen maanlaadun ja tuoton arvioiminen kuului maanmittari Gangiuksen toimenkuvaan.

Maanmittarin kuului myös puuttua maanjakoihin ja selvitellä mittauksiin liittyviä sekavuuksia. Tätä vaativaa tehtävää eivät voudit, lainlukijat ja muut ammattitaidottomat ”maanmittarit” eivät maantarkistuksilla olleet pystyneet hoitamaan.

Gangius viihtyi kaupungeissa

Kamarikollegion määräyksestä poiketen Gangius ei poikennutkaan maaseutua mittaamaan, vaan keskittyi maahan saavuttuaan Turun kaupunkikartan tekoon.

Hänen kerrotaan olleen myös Helsingissä ja Viipurissa. Turusta Gangius teki kaksi karttaa, vuosina 1634 ja 1636. Viipurin asemakaavakartta valmistui 1630-luvun jälkipuoliskolla. Gangiuksen osuus karttojen asemakaavojen teossa rajoittui mittaamiseen ja olemassa olevan asemakaavan piirtämiseen.

Suomen maanmittauksen ensimmäinen johtaja

Gangius oli siis ensimmäinen Suomessa toiminut vakinainen maanmittari ja Turun ja Porin läänin lääninmaanmittari. Näin ollen hän oli koko silloisen Suomen maanmittauksen johtaja, jonka alaisina toimivat maanmittari Anders Streng ja maanmittari Lars Schroderus.

Suomen ensimmäinen maanmittari ei saanut kiitosta työstään. Päinvastoin maaherra Falkenberg välitti Tukholmaan tiedon, ettei mies pystynyt hoitamaan tehtäviään juopottelun ja hutiloivan työtapansa takia. Kaiken huipuksi Gangius oli kävellyt maaherran kuvauksen mukaan alastomana Turun kaduilla. Tosin alastomana kävely voidaan silloiseen aikakauteen peilaten tulkita myös alle oman säätynsä pukeutuneena julkisesti näyttäytymisenä.

Tiedot Gangiuksen elämänkulusta päättyvät vuoteen 1643, jolloin kamarikollegio määräsi hänet palaamaan Tukholmaan. Sen sijaan hänen jalanjäljissään kulkeneet maanmittarit muodostivat kunnioitettavan ammattikunnan, jonka työ jatkuu edelleen.