Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen uutiskirje

Tornionjoen lohikannan hoitoa ja kalastuksen säätelyä varten tarvitaan tietoa jokeen kudulle pyrkivien lohien määrästä ja lohen nousun ajoittumisesta. RKTL seurasi viime kesän jokeen nousevia lohia uudella kaikuluotaimella. 
Lue lisää

Riistaeläinten hoito- ja suojelukysymyksissä tarvitaan systeeminen lähestymistapa ja kokonaiskuva riistasta ja sen hyvinvoinnista. Tätä varten luotiin käsite riistanrikkaus. Se kuvaa lajistollemme tyypillisten, ihmiselle monin tavoin tuttujen ja tärkeiden metsäriistalajien esiintymistä ja runsautta tietyssä tilassa tietyllä hetkellä. 
Lue lisää

Itämeren haahkakannat ovat  voimakkaasti pienentyneet 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tämä johtuu siitä, että nuoria lintuja on tavallista vähemmän huonon poikastuoton seurauksena. Poikaset kuolevat joukoittain lajin omiin taudinaiheuttajiin (viruksiin ja loisiin). Vuosiluokat jäävät pieniksi, mutta lisäksi niissä linnut tulevat sukukypsiksi tavanomaista hitaammin. Tästä seuraa, että haahkakanta ei täydenny tarpeeksi nopeasti.
Lue lisää

.

 Metsästäjien luontoharrastus on monimuotoista luonnon käyttöä, hoitoa ja luonnonantimien keräilyä. He kalastavat, hoitavat metsiä, marjastavat ja sienestävät aktiivisemmin kuin muut luonnonkäyttäjät.
Lue lisää

Tutkimuksen tulokset tuovat esiin kaksi eurooppalaisten metsäkauriskantojen hoidossa huomioon otettavaa seikkaa. Ensiksi, ilmaston lämpeneminen voi runsastuttaa metsäkauriskantoja. Toiseksi, suurpetojen palauttamista suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon, että petojen vaikutus metsäkauriskantoihin kasvaa vähätuottoisilla ja talvioloiltaan ankarilla alueilla.
Lue lisää

Inarijärven muikkukannat ovat vahvistuneet neljän peräkkäisen vahvan vuosiluokan ansiosta. Muikkusaalis vuonna 2008 oli liki 20 tonnia. Saalis on pysynyt kolmena vuotena lähes samansuuruisena,
koska muikun kalastus ei ole enää kasvanut.
Lue lisää

Malleihin perustuvan analyysin mukaan riskialttiit lammastilat sijaitsevat tavallisesti lähellä Venäjän rajaa, missä maisema on puustoisen metsän, suon ja avohakkuiden mosaiikkia. Näillä alueilla asuu vähän ihmisiä ja lammastilat ovat etäällä toisistaan.
Lue lisää

Ammattikalastajan identiteetin perusrakenteet ovat syntyneet aikana, jolloin ammatin arvostus oli vahvimmillaan. Vaikka  identiteetti on ajan myötä muovautunut ja erilaistunut, ammattikalastajien päätöksenteon ja valintojen taustalla voidaan yhä nähdä kalastuksen kukoistusajan heijastumia.
Lue lisää

 Ympäristöarvojen korostuminen näkyy myös suomalaisessa kalastuksessa. Kalavarojen käytön ja eläinten suojelun väliset jännitteet ovat viime aikoina kulminoituneet lisääntyneiden merihylje- ja merimetsokantojen kalastuselinkeinolle aiheuttamiin ongelmiin.
Lue lisää

  .