Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö

Menetelmä lohikantojen arvioimiseksi ja kalastuksen säätelemiseksi

RKTL:n tutkijat toimivat asiantuntijoina monissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. COMMIT-  ja EFIMAS-hankkeet ovat esimerkkejä yhteistyöstä, joka on tuottanut tehokkaamman ja biologisten tekijöiden lisäksi taloudellisia ja sosiaalisia elementtejä huomioon ottavan menetelmän Itämeren lohikantojen arvioimiseksi ja kalastuksen säätelemiseksi.

Kehitetty menetelmä antaa päättäjille mahdollisuuden testata vaihtoehtoisia, monivuotisia kalastuksen säätelymalleja. Tavoitteena on löytää riittävän yksinkertaisia kalastussääntöjä, jotka huomioisivat myös lohikantojen tilan arviointiin ja kalastajien käyttäytymiseen liittyvät epävarmuudet. Menetelmän avulla voidaan  arvioida, mitä lohikantojen tilaa ilmentäviä luonnontekijöitä olisi säätelytavoitteiden saavuttamiseksi hyödyllisintä seurata, jotta kantojen tilassa mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin voidaan reagoida riittävän nopeasti.

Hankkeissa tarkasteltiin peliteoreettisilla menetelmillä Itämeren lohisaaliin vuosittaista jakamista valtioiden kesken tilanteessa, jossa koko Itämeren lohenkalastuksesta tavoitellaan suurinta nettotuloa. Mallin avulla pyrittiin löytämään myös sellaisia valtioiden välisiä sopimusmuotoja, joilla saavutettaisiin taloudellisesti optimaalinen saaliinjako.

Hankkeissa tutkittiin myös kalastajien suhtautumista lohenkalastuksen vaihtoehtoisiin säätelymenetelmiin sekä selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat kalastajien halukkuuteen sitoutua lohivarojen kestävän käytön turvaaviin säätelypäätöksiin. Tutkimuksessa selvitettiin kalatalousalan päättäjien, alan kansalaisjärjestöissä työskentelevien henkilöiden sekä viranomaisten ja tukijoiden näkemyksiä neuvonanto- ja säätelypäätösprosessista sekä päätöksiin vaikuttavista tekijöistä. Mallintamalla selvitettiin sitoutumisen merkitystä säätelyjärjestelmän toimivuuteen muun muassa tilanteessa, jossa haluttiin nopeuttaa lohikannan elpymistä. Lisäksi etsittiin keinoja sitoutumisen parantamiseksi. Tulosten mukaan kalastajat sitoutuvat parhaiten sellaisiin säätelymalleihin ja -tavoitteisiin, joiden laatimiseen he pääsevät itse osallistumaan.

Pohjoismainen hanke selvitti suomukalojen markkinoita

Kolmivuotinen pohjoismainen tutkimusprojekti Itämeren makean veden kalojen markkinoista ja hinnanmuodostuksesta valmistui vuonna 2006. Projektissa tuotettiin uutta tietoa, jonka avulla rannikkokalastuksen kilpailukykyä voidaan kehittää markkinoiden kansainvälistyessä.


Kuva: Taija Pöntinen


Tutkimustulosten perusteella markkinoiden päätuotteet ohjaavat kalastettujen erikoistuotteiden hinnanmuodostusta. Suomessa lohikalojen tuonti vaikuttaa kotimaassa kasvatetun kirjolohen ja merestä pyydettyjen lohikalojen hintoihin. Siika, kuha ja ahven muodostavat oman erityisen markkinasegmenttinsä, mutta kasvatetun punalihaisen kalan maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat kirjolohen kautta näiden valkolihaisten lajienkin hintoihin. Kirjolohen hinta ohjaa kalastetun lohen ja siian hintaa. Siian hinta puolestaan vaikuttaa muun muassa ahvenen hintaan. Ahvenen ja kalastetun lohen hinnat joustavat aina silloin, kun kirjolohen, siian tai kuhan hinnoissa tapahtuu muutoksia. Kuhan hinta vaikuttaa voimakkaasti ahvenen hintaan.

Tutkimus osoittaa, että kasvatettu kala syrjäyttää kalastettua kalaa. Tukkukauppiaiden mukaan useimmat asiakkaat ostavat mieluummin kasvatettua siikaa, vaikka kalastettuakin olisi runsaasti tarjolla. Vielä pari vuotta sitten tilanne oli päinvastoin. Makean veden lajien ruokakalakasvatusta kehitetään eri puolella Eurooppaa, ja uusia kasvatettuja tuotteita tulee markkinoille lähitulevaisuudessa. Lisäksi kasvatettuja eksoottisia makean veden lajeja kuten piikkimonnia (pangasiusta) tuodaan Suomeen hyvin kilpailukykyiseen hintaan. Jotta kalastettu kotimainen kala pystyy kilpailemaan kasvatettujen vaihtoehtojen kanssa, on rannikkolajien ominaisuuksia ja markkinointia kehitettävä ja kalastetun kalan laatua parannettava. Rannikolta pyydetty kala on pitkäjänteisen mielikuvamarkkinoinnin kautta pystyttävä erilaistamaan kasvatetuista tuotteista. Rannikkokalastus ja kotimaiset luonnon kalat tulee tehdä nykypäivän kuluttajille tutuiksi, jotta he voivat halutessaan valita ammattikalastajan pyytämän luonnonoloissa eläneen kalan. Kuluttaja voi valinnoillaan vaikuttaa siihen, että kotimaista luonnon kalaa on tulevaisuudessakin tarjolla.
© 2007 RKTL - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos