Kalantutkimuksessa etsittiin kalastuksen ohjauskeinoja

Kalantutkimuksessa keskityttiin tutkimuksiin, joiden avulla voidaan lisätä kala- ja rapukantojen tuottavuutta ja pyynnin taloudellista arvoa. Kalastuksen säätelyyn liittyvissä EU-tutkimushankkeissa etsittiin uusia ja entistä toimivampia kalastuksen ohjauskeinoja. Istutustutkimuksissa selvitettiin niitä tekijöitä, joiden avulla voidaan lisätä erityisesti lohikalaistutusten tuloksellisuutta. Raputaloustutkimuksissa tutkittiin ravun tuotantobiologiaa sekä rapukantojen hoitoa ja hyödyntämistä. Tutkimustoiminnassa keskeisiä kalalajeja olivat kalastuselinkeinon kannalta tärkeimmät lajit: silakka, kilohaili, siika, muikku, kuha ja vaelluskalat.

Kuva: Jaakko Erkinaro

Kalavaratietojen perusteella päätökset kantojen hyödyntämisestä

Selkämeren silakkakannan hyvä tilanne antaa mahdollisuuden saalismäärän tuntuvaan lisäämiseen seuraavan kolmen vuoden aikana. Hyvästä tilanteesta huolimatta Suomen silakkasaalis vuonna 2005 oli pienin koko seurantajaksolla. Suomen turskasaalis sen sijaan oli edellisvuotta pienempi eikä kalastuksen lisäämiseen ole edellytyksiä.

Siian pyynnissä käytettävien verkkojen silmäkokoa tulisi nostaa ja ottaa käyttöön välikoon verkkojen käyttökielto. Saaliiden pienentyessä verkon silmäkoko tulee yhä tärkeämmäksi.

Lohen istutuspoikaset eivät selviä luonnossa

Lohen istutuspoikasten eloonjäänti on heikkoa. Pohjanlahdella lohisaaliista yli puolet oli luonnonkudusta peräisin olevia kaloja.

Tornionjoen lohenpoikastiheydet kaksinkertaistuivat edellisvuodesta ja olivat nyt seurantajakson korkeimmat. Vaikka poikastuotanto on kasvanut, jokisaaliit ovat alentuneet.

Simojoelta vaelsi mereen selvästi enemmän lohen luonnonpoikasta kuin edellisvuonna – likimain Salmon Action Planin eli SAP:n tavoitteen verran. Myös lohen jokipoikasten sähkökalastustulokset olivat poikkeuksellisen hyvät. Tähän vaikutti ainakin osaksi alhainen vedenpinta.

Tenojoen ja Näätämöjoen lohenpoikastiheydet olivat edelleen pitkäaikaista keskiarvoa suuremmat. Tenojoen saalismäärä ja etenkin yhden merivuoden lohien määrä lisääntyi selvästi kahden aiemman, saalismäärältään keskimääräistä selvästi heikomman vuoden jälkeen. Tenolla kävi yhteensä noin 8 500 kalastusmatkailijaa, mikä on edellisvuotta jonkin verran enemmän.

Meritaimenkantojen säilyminen on epävarmaa, ja rannikkojoista löytyi vain vähän kesänvanhoja luonnonpoikasia. Luonnonpoikastiheydet olivat edellisvuosien tapaan hyvin alhaisia.

Muikun vuosiluokasta 2005 tuli odotetusti keskimääräistä heikompi edellisen vuoden runsaan vuosiluokan jälkeen. Myös Oulun läänissä vuosiluokka jäi alle keskitason, mutta Lapissa yllettiin keskiarvoon. Kutukantaindeksi oli koko maassa keskiarvon tuntumassa.

Lisätietoa

© 2007 RKTL - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos