Riistantutkimuksen pääpaino
suurpetotutkimuksessa ja
vahinkojen ehkäisemisessä

Riistantutkimuksessa keskityttiin entistä enemmän maasuurpetotutkimukseen. Tutkimusten avulla pyrittiin ehkäisemään hirvien, hylkeiden ja suurpetojen ihmiselle ja elinkeinoille aiheuttamia vahinkoja. Kainuun metsäpeurakannan yllättävän pienenemisen syiden löytämiseksi käynnistettiin kolmivuotinen tutkimushanke.
 
Hyljetutkimuksessa jatkettiin hankkeita, joissa selvitettiin hylkeiden lisääntymishäiriöiden esiintymistä ja hylkeidensuojelualueiden vaikutusta ammattikalastukseen sekä hallin ravinnonkoostumusta ja pakoetäisyyttä.

Tutkimuslaitos oli mukana valmistelemassa ehdotuksia itämerennorppakannan ja hallikannan hoitosuunnitelmiksi. Hoitosuunnitelmien tavoitteena on löytää eri intressitahojen kanssa yhteistyössä ne ratkaisut ja toimintamallit, joilla turvataan sekä hylkeiden elinmahdollisuudet että kalastajien toimeentulo.

Susi- ja ilveskanta jatkoi kasvuaan

Suurpetoseurantojen mukaan Suomessa eli viime vuonna runsaat 800 karhua, runsaat 200 sutta, noin 150 ahmaa ja reilusti yli tuhat ilvestä. Näistä ilveskanta kasvaa vauhdikkaimmin. Kaikkien suur- petojen kannat kasvavat hieman.










Kuva: Ilpo Kojola
Suurpedot eivät jakaannu tasaisesti Suomen eri osiin.

Karhukanta keskittyy voimakkaasti Pohjois-Karjalaan. Myös sudet viihtyvät siellä sekä Kainuun seudulla niin, että näillä alueilla elää lähes 60 prosenttia koko Suomen susikannasta.

Ahmakanta on runsastunut erityisesti pohjoisen poronhoitoalueen itäosissa.

Metsäkanalintukannat vahvistuneet riekkoa lukuunottamatta

Metsokanta vankistui viidenneksen ja teerikanta lähes kolmanneksen vuonna 2006. Hyvään poikastuot- toon ja suotuisiin kannanmuutok- siin vaikuttivat todennäköisesti eniten kesän otolliset sääolot. Pyykanta säilyi ennallaan. Vain riekkokannan suunta oli aleneva. Kantojen muutoksissa oli alueel- lisia eroja. Riistakolmiolaskennan keskeisiä tavoitteita on metsäkana- lintujen metsästyksen mitoitus ku- luvan vuoden kantoja vastaavaksi. Tämän takia riistakolmiolaskentaa on aikaistettu siten, että alustavat tulokset olisivat käytettävissä jo metsästysseurojen kesäkokouk- sissa elokuussa.

Keskeisimpiä pulmia tulosten käsittelyssä on ollut viive lasken- nasta siihen hetkeen, jolloin tulokset on tallennettu järjestel- mään. Tulosten käsittelyn nopeut- tamiseksi luotiin  mahdollisuus palauttaa laskentatulokset verkko- selaimen kautta. Verkkopalvelun kautta palautui tänä vuonna joka seitsemännen riistakolmion las- kentatulokset. Osuus ei ole kovin suuri mutta silti merkittävä tulos- käsittelyn nopeuden kannalta. Runsas kolmannes tuloksista palautettiin jo laskentapäivänä, ja kolmen päivän kuluessa järjestel- mässä oli yli 90 prosenttia tuloksista.

Vesilintujen määrä ennallaan

Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi edellisen vuoden tasolla. Tärkeimmän riistasorsamme, sinisorsan, pesimäkannassa ei tapahtunut muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Myös tavin, telkän ja nokikanan pesimäkannat pysyivät vuoden 2005 tasolla. Haapanan kokonaiskanta kasvoi hieman. Tavin poikastuotto oli ennätyksellisen hyvä. Sitä vastoin sinisorsan, haapanan ja telkän poikastuotto jäi edellisvuotista heikommaksi. Sinisorsan ja telkän lisääntymisessä ei ollut eroja Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välillä. Tavin pesintä onnistui erityisen hyvin pohjoisessa. Myös haapanan poikastuotto oli pohjoisessa hyvä mutta jäi etelässä selvästi edellisvuotta heikommaksi.

 Lisätietoa


Kuva: Marcus Wikman

© 2007 RKTL - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos