Vesiviljelyllä edessä sopeutuminen ääriolosuhteisiin

RKTL:n vesiviljely vastaa taantuneiden ja vaarantuneiden arvokalakantojen säilyttämisestä ylläpitämällä viljelytuotantoa ja geenipankkia. Viljelytuotantoa tarvitaan myös valtion velvoiteistutusten hoitamiseksi. Tässä työssä kertyvää ammattitaitoa ja osaamista hyödynnetään monissa tuotekehityshankkeissa sekä tarjoamalla konsulttipalveluita, joilla edistetään sekä kotimaista kalankasvatusta että  kansainvälisiä vesiviljelyn kehityshankkeita. 

Kuivuus koetteli vesiviljelylaitoksia

Viime vuosien poikkeuksellisen vaihtelevat sääolot ovat tuoneet huolen säätiloista ja sateista myös kalanviljelyn arkeen. Vuoden 2006 kesäkausi oli eteläisessä Suomessa ennätyskuiva, monilla mittauspaikoilla kaikkien aikojen kuivin. Veden vähyys on ongelma virtaavaa vettä käyttävissä kalalaitoksissa, koska juoksutusta ei voi katkaista, vaikka puuttuvat sateet estävät vesivarastojen täydentymisen. Niukkuutta pahentaa se, että kesällä poutajaksot ovat lämpimiä, jolloin vettä häviää järvistä myös haihtumalla. Tutkimuslaitos joutui kesällä 2006 hakemaan monille laitoksille poikkeuslupia säännöstelyehtoihin, jotta kalojen vedensaanti voitiin turvata.

Kalanviljelyssä vedenvaihdon tärkein tehtävä on tuoda kaloille happea. Toistuvien vähävetisten vuosien tähden RKTL:n viljelylaitoksilla on lisätty ja kehitetty tuloveden hapetusmahdollisuuksia. Puhtaan kaasu- tai nestehapen syöttöjärjestelmiä on korvattu happiaggregaateilla, jotka erottavat happea ilmasta ja syöttävät sitä laitosten tuloveteen.

Muutos on tehnyt hapen käytön entistä joustavammaksi. Kun happi ei ole ostotavaraa, on hapetus helppo aloittaa jo silloin, kun tilanne ei vielä ole lähellä kriittistä, mutta lisähapesta on kuitenkin hyötyä kalojen hyvinvoinnille.

Luonnonravintolammikoissa, joiden vesi ei vaihdu, kuivista lämpöjaksoista voi olla hyötyäkin. Ravintoeläintuotanto runsastuu, ja varsinkin lämpöä suosiva kuha kasvaa hyvin.

Vaikka veden niukkuutta aiheuttaneita kuivia kausia on viime vuosina ollut aiempaa useammin, on vesitilanne aina korjautunut. Vuonna 2006 tämä tapahtui vasta  marras-joulukuussa, jolloin runsaat sateet nostivat järvien pintoja jopa yli ajankohdan normaalitasojen.

© 2007 RKTL - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos