Tulosta På svenska
 

Susien pannoituksissa eletään kiireisiä aikoja

Maaliskuu 2012
 
 

 
Riittävä lumipeitteen paksuus on jälleen mahdollistanut susien pyynnin radiolähettimillä merkitsemistä varten. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella on tälle talvelle käytettävänään vajaat 30 susien GPS–GSM-lähetinpantaa. Pannoitukset aiotaan keskittää Kainuun metsäpeura-alueelle sekä Keski-Suomeen jo entuudestaan tunnetuille reviirialueille. Laumoista pyritään pannoittamaan laumaa johtavat uros ja naaras, niin kutsuttu alfapari, sekä mahdollisimman monta edellisen vuoden pentua. Susien pyynti on voimakkaasti sidoksissa lumioloihin, joten nähtäväksi jää, miten monta yksilöä tänä talvena ehtii saada pannan kaulaansa.

Susien pannoittaminen käynnistyi kovien pakkasten lauhduttua helmikuun puolivälissä. Pannoittaminen aloitettiin Virrat–Keuruu–Ähtäri-alueella olevalla reviirillä, jossa lauman liikkeitä pystytään seuraamaan jo pannoitetun alfanaaraan myötä. Laumasta saatiin ensimmäisenä pannoitettua kaksi edellisen vuoden pentua, uros sekä naaras.

Apuna moottorikelkka tai helikopteri

Susia pannoittavilla asiantuntijoilla on viidentoista vuoden kokemus susien kiinniottamisesta moottorikelkalla. Jotta pyyntiin voidaan ryhtyä, tulee lumiolosuhteiden olla sopivat. Riittävän paksu lumipeite sekä suuret lämpötilavaihtelut alkutalven aikana takaavat optimaaliset olosuhteet pannoittamiselle. Näin muodostuu lumikerroksia, jotka kantavat moottorikelkkaa mutta päällä oleva pehmeä lumi upottaa sutta. Tällöin susi saadaan kiinni mahdollisimman nopeasti.

Susien kiinniottaminen alkaa tuoreiden jälkien paikantamisesta. Lähialueella on myös oltava sopivaa maastoa sekä ennen kaikkea valtion tai isojen yritysten omistamia tai hallinnassa olevia maita, joilla tutkimuslaitoksella on lupa toimia ja ajaa kelkalla.

Jälkien löydyttyä alue kierretään teitä pitkin niin sanotusti ”mottiin”. Näin saadaan käsitys siitä, millä alueella sudet ovat. Tämän jälkeen jälkiä lähdetään seuraamaan moottorikelkalla. Ajovaihe pidetään mahdollisimman lyhyenä liiallisen stressin välttämiseksi. Kiinnioton jälkeen susi saa ennen nukuttamista palautua pyynnin aiheuttamasta stressistä tarkoitukseen tehdyssä puisessa laatikossa. Kelkkapyynti on osoittautunut sekä tehokkaaksi että susille erittäin turvalliseksi pyyntimenetelmäksi. Nukutettu susi varustetaan lähetinpannalla sekä korvamerkillä. Lisäksi eläin punnitaan, mitataan ja siitä otetaan muutamia karvoja ja sylkinäyte geneettisiin analyyseihin. Toimenpiteiden jälkeen suteen injektoidaan heräteainetta ja se laitetaan takaisin laatikkoon toipumaan.  Nukutuksesta toivuttuaan se vapautetaan.

Susien levittäydyttyä Itä-Suomen laajoilta salomailta länteen tiheämmin asutuille alueille tarvitaan myös muita pyyntimenetelmiä. Länsi-Suomessa lumitilanne on yleensä huonompi ja maanomistus on pirstoutunutta, minkä vuoksi pyyntiin ei voida käyttää moottorikelkkaa. Tällöin sudet nukutetaan helikopterista käsin. Viime talvena pannoitettiin Lounais-Suomessa asustelevalta reviiriltä alfapari helikopterin avulla. Myös tänä vuonna Keuruulla pannoitetut sudet nukutettiin helikopterista.

Tietoa saalistuksesta, reviiristä ja liikkumisesta

Laumaa johtavien naaras- ja urossuden pannoittaminen antaa tietoa reviirialueiden koosta, pesinnöistä ja siitä, minkä tyyppisessä habitaatissa sudet elävät ja saalistavat. Keskeinen kysymys susi- ja hirvieläinkantojen hoidossa on eläinten välinen suhde. Tarkoituksena on selvittää susien vaikutusta hirvieläinkantoihin ja toisaalta hirvieläintiheyden vaikutusta susien lisääntymiseen ja kuolleisuuteen. Pannoitusten avulla saadaan täsmällistä tietoa susien saalistuskäyttäytymisestä ja siitä, kuinka monta suurta saaliseläintä susi tappaa tietyn aikajakson kuluessa erityyppisissä olosuhteissa.

Tiheästi asutuilla alueilla lähetinpannoilla voidaan selvittää, miten sudet suhtautuvat ihmistoimintoihin. Tietoja hyödynnetään susikannan hoidon suunnittelussa. Pannoittamalla nuoria, edellisenä vuonna syntyneitä pentuja, saadaan tietoa nuorten, omaa aluettaan etsivien susien vaellusten pituudesta ja suunnasta.

Pantatietoja voidaan käyttää myös poikkeuslupia myönnettäessä esimerkiksi vahinkoa aiheuttavan yksilön seuraamiseen. Poronhoitoalueella paikannusten avulla löydetään samalla muutoin helposti kadoksiin jääviä poronraatoja.

Myös muiden suurpetojen elintavoista tarvitaan tietoa

Ilvesten pannoittaminen tapahtuu niin ikään pääasiassa talviaikaan. Pyyntiaika on syyskuun alusta huhtikuun loppuun. Ilvekset pyydetään pääasiassa loukulla. Tälle talvelle tavoitteena on saada varustettua lähetinpannoin kymmenkunta ilvestä. Ilvesten pyynti keskittyy eteläisen Suomen alueelle, Pohjois-Savoon sekä Kainuun metsäpeura-alueelle. Ilvestutkimus toivoo yhteydenottoja loukkuun menneistä ilveksistä! (tutkija Katja Holmala, puh. 020 575 1206)

Ahmojen pannoituksiin ei tänä vuonna ole tarvetta. Viime vuosina ahmoja on pannoitettu yhteensä kolme yksilöä. Aineistosta on parhaillaan tekeillä väitöskirja, jossa käsitellään ahman ekologiaa ja käyttäytymistä suhteessa muihin suurpetoihin.

Myös karhujen liikkumista, elinpiirien kokoa, lisääntymistä ja elintapoja on selvitetty telemetrian avulla. RKTL on varustanut lähetinpannoilla vuodesta 1998 alkaen toistasataa karhua. Tulevan kesän pannoitussuunnitelmat karhun osalta ovat vielä epävarmoja. Karhujen pyynti tutkimustarkoituksia varten perustuu ravintohoukuttimen käyttöön. Metsästyslaki kieltää ravintohoukuttimen käytön karhun pyynnissä, ja voimassa olevan lainsäädännön nojalla Suomen riistakeskuksella ei ole valtuutta ao. poikkeusluvan myöntämiseen. Voi olla mahdollista, että ilman lakimuutosta karhuja ei pystytä tulevana kesänä pannoittamaan.

Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
tutkimusmestari Sanna Kokko, etunimi.sukunimi@rktl.fi

Kuva: Ilpo Kojola

Linkit:
RKTL aloitti susien pannoittamisen
Tietoa naarassuden liikkeistä Virtain, Keuruun ja Ähtärin alueella