Sarvi - Riista-asioiden uutiskirje

Susikanta vahvistuu ja levittäytyy uusille alueille

Susien lukumäärä Suomessa on yli kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Suomessa oli viime syksynä arviolta runsaat 250 sutta. Pyyntiluvilla on kuluvan talven aikana tapettu 33 yksilöä, mutta kanta näyttäisi siirtyvän alkavaan lisääntymiskauteen aiempaa vahvempana.

Suomessa syntyi viime vuonna vähintään 25 pentuetta. Itärajan tuntumassa todettiin näiden lisäksi seitsemän pentuetta, jotka olivat ilmeisesti syntyneet Venäjän puolella. Pentuemäärä on viisinkertainen verrattuna 1990-luvun puolenvälin tilanteeseen. Pesivän kannan esiintymisalue on samalla vahvasti laajentunut, ja pentueita on tällä vuosikymmenellä syntynyt myös läntisimmässä Suomessa.

Pentueita myös läntisessä Suomessa

Läntisellä rannikkoalueella, Pyhäjoen ja Vihannin välisellä alueella syntyi ensimmäinen pentue vuonna 2002. Tapahtuma oli sataan vuoteen laatuaan ensimmäinen Pohjois-Pohjanmaalla. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi pentue ruotsinkielisen Pohjanmaan alueella Kristiinankaupungissa ja vuonna 2005 uudelleen lähellä Pohjois-Pohjanmaan rannikkoa. Toissa talvena havaittiin susilauma Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajoilla, mikä kertoi pesimäreviirin syntymisestä lounaiseen Suomeen. Mainitulla alueella syntyi pentue myös viime vuonna.

Läntinen Suomi saa sutensa Itä-Suomen laumoista, mistä kymmeniä nuoria susia lähtee joka vuosi etsimään omaa, lisääntymisreviiriksi sopivaa aluetta. Löydettyään pariutumiskumppanin elinpiiri vakiintuu ja pesintä alkaa kihlajaisvaiheen jälkeen. Vaikka valtaosa siirtyjistä löytää uuden elinalueen alle 200 km:n päässä synnyinalueestaan, taivalta voi taittua yli 1000 km, joten koko läntinen Suomi on itäisten laumojen vaikutuspiirissä.

Oulunjärven ympäristössä useita uusia elinpiirejä

Susikannan vahvasta kasvupotentiaalista tuore esimerkki on Oulunjärveen lännestä ja etelästä rajoittuvat seudut (Vaala, Kestilä, Piippola ja Vuolijoki), missä ei tavattu pentueita vielä vuonna 2005, mutta vuonna 2006 jo kolme pentuetta. Oulunjärveä ympäröivistä alueista on muodostunut eräänlainen susikannan läntinen kasvukeskus.

Toinen vakiintuneen susikannan alue sisämaassa sijaitsee Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirin itäosaan ja Keski-Suomen riistanhoitopiirin lounaisosaan sijoittuvalla alueella, missä syntyi kaksi pentuetta sekä vuonna 2005 että vuonna 2006.

Pohjois-Karjalan laumat aiempaa pienempiä

Riistanhoitopiirien kanssa helmikuussa tehty kartoitus osoitti Pohjois-Karjalan vakiintuneet susireviirit entiseen tapaan asutuiksi. Laumat olivat kuitenkin totuttua pienempiä (keskimäärin 4,1 sutta). Pohjois-Karjalan susikannan ydinalueilla Lieksassa ja Ilomantsissa ei tavattu neljää yksilöä suurempia laumoja. Taustalla voi olla tavanomaista korkeampi pentukuolleisuus, joka saattaa juontua näiden alueiden pienistä hirvitiheyksistä. Pohjois-Karjala on kuitenkin edelleen Kainuun ohella maamme susikannan ydinaluetta.


Pentuemäärä edelleen kasvussa?

Kevättalvella yhdessä riistanhoitopiirien kanssa tehdyt susikartoitukset viittaavat siihen, että alkavalla lisääntymiskaudella pentueita voi syntyä tänä vuonna vielä jonkin verran enemmän kuin vuonna 2006. Joistakin laumoista (esimerkiksi Kaavi ja Kuhmoinen, mahdollisesti Vuolijoki) poistui kuluvan talven pyynnissä toinen emoista. Näillä voi jäädä pentue syntymättä tänä vuonna. Talvella todetusta parista ei myöskään voida varmuudella sanoa, saavatko ne seuraavana keväänä pentuja. Tavallisesti saavat, mutta tutkimusaineistossamme on myös tapauksia, joissa kihlajaisvaihetta on kestänyt vielä seuraavakin talvi. Susinaaraat lisääntyvät yleensä joka vuosi. Kevättalvisen kartoituksen perusteella on mahdollista, että Suomessa syntyy runsaat kolmekymmentä susipentuetta tänä vuonna.

Lisätietoja:
erikoistutkija Ilpo Kojola, Riistan- ja kalantutkimuslaitos, puh. 020 575 1411

Lue lisää:
Kainuun susilaskenta onnistui hyvin (RKTL)
Suomessa vuosina 1996 - 2006 syntyneet susipentueet (pdf)



Kartta: Suomessa vuonna 2006 syntyneet susipentueet. Karttaan on merkitty myös itärajalla havaitut pentueet, jotka ovat ilmeisesti syntyneet Venäjän puolella. Katso liitteenä olevasta tiedostosta Suomessa vuosina 1996-2006 syntyneet susipentueet.


Kuva: Ilpo Kojola

<< paluu etusivulle

www.rktl.fi / www.riista.fi / www.metsa.fi / www.mmm.fi

Sarvi-uutiskirjeen jakelulistalle liittyminen ja siltä poistuminen: tiedotus@mmm.fi
Lähetä palautetta