Tulosta På svenska
 

Soiden ennallistustyö auttaa metsäriekkoa selviämään

maaliskuu 2010
Kuva: Timo Eskola / MetsähallitusRiekko on tyypillinen arktis-alpiinisen alueen lintulaji, joka esiintyy Suomessa myös havumetsävyöhykkeellä, missä sen elinympäristöjä ovat ennen kaikkea suoalueet. Havumetsäalueen riekkokannat ovat vähentyneet jo kolmen vuosikymmenen ajan. Eteläisestä Suomesta riekot ovat monin paikoin hävinneet kokonaan ja vielä säilyneet populaatiot eristäytyneet yhä kauemmaksi toisistaan. Metsäriekon ahdingon uskotaan johtuvan ennen kaikkea soiden ojituksia seuranneesta elinympäristöjen hupenemisesta ja muuttumisesta. Lisäksi ilmaston lämpenemisen myötä lyhentynyt lumisen ajan pituus ja siitä johtuva saalistuspaineen kasvu on etenkin viime vuosikymmenen aikana saattanut vauhdittaa riekon alamäkeä.

Riekkokantojen säilymistä ja elpymistä havumetsäalueella tuetaan riekon soidin- ja pesimäsoiden ennallistamisen avulla. Metsähallituksen hallinnoimilla suojelualuilla soiden ennallistaminen alkoi 1990-luvun alussa. Vuoden 2009 loppuun mennessä suojelualueiden soita oli ennallistettu jo noin 16 000 ha. Suojelualueiden soiden ennallistaminen on palauttanut merkittävissä määrin elinympäristöjä myös riekolle. Valtion talousmetsien alueella riekkosoiden ennallistaminen aloitettiin vuonna 2007 Riistan elinympäristöjen aktiivisen hoidon (REAH) -hankkeessa. Ennallistamista rahoitetaan valtion maiden metsästyslupatuloilla. Valtion talousmetsien alueella riekkosoita on tähän mennessä ennallistettu n. 1000 hehtaarin alueella. Ennallistamisen kohteina ovat ennen kaikkea karut rämeet. Riekkosoiden ennallistamisen tekniikka noudattaa pääpiirteittäin suojelualueiden soiden ennallistamista. Ennallistamiskohteilta poistetaan ojituksesta hyötynyt ja sen jälkeen kasvanut puusto. Suon vesitalouden ja suokasvien palautumista edistetään täyttämällä tai patoamalla ojia.

Elinympäristöjen ennallistamisen ohessa aloitettiin Metsähallituksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyönä riekon elinkykyä ja ympäristövaatimuksia metsävyöhykkeessä koskeva tutkimus. Tutkimushankkeen tavoitteina on tuottaa käytännön metsä- ja maisemanhoidossa sovellettavaa tietoa riekon elinympäristövaatimuksista ja menestymisestä sekä arvioida eri suotyyppien ja ennallistamistoimenpiteiden soveltuvuutta riekon elinympäristöjen palauttamisen kannalta. Ennallistettujen suokohteiden merkitystä riekolle selvitetään radiolähetintä kantavien riekkojen sekä ennallistamiskohteilla tehtävien keväisten reviirikartoitusten avulla.

Vuoden 2008 loppuun saakka jatkuneen REAH -hankkeen jälkeen riekkosoiden ennallistaminen on jatkunut valtion talousmetsien alueella osana Metsähallituksen normaalia toimintaa. Toimintamallia on kehitetty sellaiseksi, että talousmetsien luonnonhoitoa voidaan edistää metsätalouden vakiintuneita järjestelmiä käyttäen ja vähäisin lisäresurssein normaalin metsänhoidon suunnittelun, kunnostusojituksen, puunkorjuun ja -kuljetuksen yhteydessä. Toimintamallia soveltaen voidaan esimerkiksi kunnostusojituksen yhteydessä ennallistaa samalla monimuotoisuuden ja monikäytön edistämiseksi läheinen kunnostusojitukseen soveltumaton ojitettu suo. Ennallistettavaa suota voidaan lisäksi hyödyntää kunnostusojitetun alueen valumavesien pintavalutuskenttänä. Mahdollisuudet riekkosoiden kustannustehokkaaseen ennallistamiseen normaalien metsätaloustoimien yhteydessä ovat parantuneet, kun energiapuun korjuuta ollaan lisäämässä ja turvemaiden puunkorjuuseen ympärivuotisesti soveltuvaa kalustoa on kehitetty.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Ahti Putaala, Metsähallitus, puh. 020 564 66 19
eräsuunnittelija Juha Siekkinen, Metsähallitus, puh. 020 564 66 63
eräsuunnittelija Timo Eskola, Metsähallitus, puh. 020 564 65 23

Teksti: Ahti Putaala, Metsähallitus
Kuvat: Timo Eskola, Metsähallitus

Kuvateksti: Pudasjärven Kaivossuolla Metsähallitus ennallisti sekä riekkosuota että muille metsäkanalinnuille sopivaa poikasympäristöä. Talvella napattu kuva (etusivulla) osoittaa, että metsäkana on löytänyt suolle.