Tulosta På svenska
 

ECOSEAL etsii ratkaisuja hylkeiden ja kalastuksen välisen ristiriidan vähentämiseksi

Kesäkuu 2012
 
Itämeren hylkeiden runsastumisen myötä myös niiden aiheuttamat vahingot kalastukselle ovat lisääntyneet. Tämä on synnyttänyt hylkeiden ja kalastuselinkeinon välille ristiriitatilanteen. Tänä vuonna käynnistyi kaksivuotinen RKTL:n vetämä kansainvälinen ECOSEAL-hanke, jossa selvitetään hylkeiden ravinnonkäyttöä ja vaikutusta etenkin rannikkokalastukseen. Lisäksi selvitetään ihmisen aiheuttaman kuolleisuuden, kuten metsästyksen, vaikutusta hyljekantoihin.

Nyt käynnissä on hyljenäytteiden keruu ja esikäsittely. Näytteitä kerätään sekä metsästetyistä että kalastuksen sivusaaliiksi jääneistä halleista ja norpista Suomesta, Ruotsista ja Virosta.

-    Hyljenäytteiden ottaminen ja lähettäminen on merkittävä lisätyö metsästäjille ja kalastajille. Tämän vuoksi näytteiden lähettämisestä maksetaan palkkio. Etenkin Virossa palkkio on edesauttanut näytteiden saamista, projektipäällikkö Raisa Tiilikainen kertoo.

Tarvittavien näytteiden määrä on melkoinen: maha, suolisto, maksa-, lihas- ja traaninäytteet, alaleuka ja sukuelimet. Alaleuasta otetaan kulmahammas iänmääritystä varten ja sukuelimistä selvitetään naaraiden lisääntymistila. Tähän mennessä hylkeiden ravinnonkäyttöä on selvitetty pääasiassa mahan ja suoliston sisällön perusteella, jolloin selville saadaan hylkeen viimeisin ateria. Nyt ravinnonkäyttöä selvitetään lisäksi traanin rasvahappokoostumuksen sekä DNA-näytteiden ja isotooppiselvitysten avulla. Näin saadaan tietoa hylkeiden pitkäaikaisesta ravinnonkäytöstä jopa usean kuukauden ajalta. ECOSEAL-hanke täydentää hyvin aiempaa hylkeiden ravintotutkimusta.

Kalastajat hyötyvät hankkeesta

Toiveena on saada Suomesta yhteensä 180 hyljenäytettä. Tällä hetkellä näytteitä on saatu Suomesta 27, Virosta 29 ja Ruotsista 13. Valtaosa Suomesta ja Ruotsista saaduista näytteistä on metsästetyistä hylkeistä, kun taas virolaiset näytteet ovat sivusaaliiksi joutuneista hylkeistä. Erityisesti kalastuksen sivusaaliiksi jääneistä hylkeistä ja vahinkohylkeistä kaivattaisiin lisää näytteitä myös Suomesta ja Ruotsista, jotta hylkeiden ravinnonkäytöstä ja niiden aiheuttamista vahingoista saataisiin mahdollisimman kattava kuva.

Kalastajat hyötyvät ECOSEAL-hankkeesta, koska hankkeessa selvitetään ensimmäistä kertaa mahdollisimman kattavasti hylkeiden aiheuttamien vahinkojen laajuutta. Ravinnonkäytön perusteellisen selvittämisen lisäksi tutkitaan, mikä osa hyljepopulaatiosta aiheuttaa kalastukselle vahinkoja. Syksyn aikana kalastajia tullaan myös haastattelemaan hylkeiden aiheuttamista vahingoista ja siitä, mitä kalastajien mielestä asialle pitäisi tehdä. Näillä tiedoilla vahinkoja pystytään toivottavasti vähentämään.

Hylkeistä matkailuvaltti?

ECOSEAL-hanke tutkii myös, voisiko hylkeitä hyödyntää saariston matkailuvalttina. Paikallisten matkailuyrittäjien ja kalastajien haastattelut ovat tältä osin jo käynnissä. Haastatteluissa selvitetään muun muassa, nähdäänkö hyljeturismi kannattavana ja missä määrin hyljematkailua jo harjoitetaan.
ECOSEAL-hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen, Ruotsin ja Viron kanssa. Suomen puolella hankealueeseen kuuluvat Suomenlahti, Saaristomeri, Ahvenanmaa ja Selkämeri. Hanketta rahoittavat EU:n Central Baltic Interreg IV A -ohjelma 2007-2013, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja projektipartnerit: RKTL, Helsingin yliopisto, Ruotsin maatalousyliopisto (SLU) ja Tarton yliopiston alainen Viron meri-instituutti.

Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
projektipäällikkö Raisa Tiilikainen, etunimi.sukunimi@rktl.fi