Kansallisen riistataloudellisen kosteikkostrategian työstäminen on loppumetreillä ja strategia valmistunee vielä tämän vuoden aikana. Se on yhdistetty kosteikkoelinympäristöjen ja metsästettävien vesilintujen hoitosuunnitelma. Tavoitteena on hoitaa nykyisiä kosteikkoja ja perustaa uusia.

Strategiassa painotetaan metsästäjien ja maanomistajien mahdollisuutta rikastuttaa kosteikkoluontoa omilla vapaaehtoisilla toimenpiteillään. Samalla strategiassa suunnitellaan metsästettävien vesilintukantojen hoitoa. Metsästäjät ovat viimeisen 30 vuoden aikana perustaneet noin 1000 uutta kosteikkoa eri puolelle Suomea.

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut strategiaa yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kuten Metsästäjäin Keskusjärjestön, Metsähallituksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Helsingin yliopiston ja Suomen Metsästäjäliiton kanssa. Myös ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat olleet mukana valmistelutyössä.

Peruste kestävälle metsästykselle

Sekä EU:ssa että erilaisten kansainvälisten sopimusten alaisuudessa laaditaan nykyään hoitosuunnitelmia monille kosteikoilla pesiville vesilintulajeille. Kansainväliset hoitosuunnitelmat keskittyvät pääasiassa elinympäristöjen hoitoa edistäviin, mutta usein myös metsästystä rajoittaviin toimenpiteisiin. Jotta kestävän metsästyksen jatkuvuus Suomessa voidaan perustella, meidän on osoitettava pitävämme huolta kosteikkoluonnosta.

Laaja ja kunnianhimoinen hanke kattaa sisävesien pesivät vesilinnut ja niiden elinympäristöinä toimivat kosteikot. Strategiassa kosteikoilla tarkoitetaan luonnollisia tai keinotekoisia vesiä sekä pysyvästi tai tilapäisesti veden peittämiä alueita, vesi- ja rantaruohikoita sekä soiden avovesiallikoita. Määritelmään sisältyy maamme yli 180 000 järveä ja lampea. Kosteikoilla eläviä lajeja ovat muun muassa puolisukeltajasorsat sinisorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa ja heinätavi.

Maanomistajat ja metsästäjät avainasemassa

Avainasemassa kosteikkojen hoidossa ja uusien kosteikkojen perustamisessa ovat aina alueen maanomistajat ja metsästäjät. Tahtoa vapaaehtoiseen luonnonhoitoon maanomistajilla kyllä on, kunhan se vain havaitaan hyödylliseksi.

Metsästäjillä taas on pitkät perinteet riistanhoitotyössä, ja entistä useammalla maamme riistanhoitajalla on rohkaisevia kokemuksia myös kosteikkojen riistanhoidosta. Monimuotoiset elinympäristöt ylläpitävät vahvempia vesilintukantoja ja mahdollistavat siten paremmat metsästysmahdollisuudet metsästäjille.

Luonnon omia vesien suodattimia

Nykypäivänä kosteikot ovat luonnonhoidon kannalta monin tavoin ajankohtaisia. Paitsi että ne ovat lukuisten eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä, niillä on myös monia muita tärkeitä tehtäviä ekosysteemien toiminnassa. Kosteikot toimivat luonnon omina vesien suodattimina. Ne puhdistavat niiden läpi virtaavaa vettä ja toimivat vesivarastoina tasaten tulvia.


Lisätietoja:
suunnittelija Janne Pitkänen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 040 867 2667
riistapäällikkö Jarkko Nurmi, Pohjanmaan riistanhoitopiiri, puh. 0400 180 084
 

Lue myös: Tiivistetyt ohjeet kosteikon rakentajalle

Kuva: Veli-Matti Väänänen

<< paluu etusivulle