Tutkijoilla on jokseenkin hyvä käsitys vähenemisen syistä, jotka liittyvät maatalouden maankäytön ja tuotannon tehostumiseen. Tämän takia peltopyyn elinympäristöjen määrä on vähentynyt, ja myös ravintoa on tarjolla vähemmän kuin ennen. Peltopyy voi runsastua vain, jos sen elinympäristömenetyksiä voidaan kompensoida nykyisen maatalouspolitiikan, ennen muuta maatalouden ympäristöohjelman suomin keinoin. Tutkimuksen tehtävänä on luoda peltopyyn esiintymisaineistoon perustuvia elinympäristönvalintamalleja, joiden avulla nykymaatalousympäristöstä voidaan kartoittaa mahdolliset esiintymisalueet. Mallit antavat myös osviittaa siitä, miten elinympäristöjä voitaisiin parantaa peltopyyn hyväksi – maatalouden ympäristöohjelma antaa siihen työkalut. Kannanhoitosuunnitelman yhtenä tavoitteena on tarhata alkuperäistä kantaa olevia peltopyitä istutuksia varten. Istutukset kannattaa tehdä vain alueilla, jotka ovat hyviä peltopyille. Tutkimuksen tehtävänä on myös seurata peltopyykannan kehitystä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toteuttaa sekä talvisia että pesimäkautisia laskentoja. Talvilaskennat tehdään yhteistyössä laajan avustajaverkon kanssa Etelä- ja Länsi-Suomessa. Pesimäkautisia laskentoja tehdään erityisesti Etelä-Suomessa osana maatalousympäristön linnuston seurantaa. Laajat laskennat toteutetaan ammattilaskijoiden voimin. Tämän lisäksi oululaiset riistantutkijat ovat pitkään tehneet Tyrnävällä myös syksyisiä laskentoja kanakoirien avulla. Näitä laskentoja käynnistetään lähiaikoina muuallakin. Lisätietoja: erikoistutkija Juha Tiainen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 040 738 91 28 Kuva: Pekka Väisänen |