Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut Metsähallituksen tulostavoitteeksi laatia kansallinen metsäkanalintujen hoitosuunnitelma, joka kohdistuu sekä valtion että yksityismetsiin. Hanke alkoi maaliskuussa 2009 ja kestää vuoden 2010 loppuun. Kuultuaan asiasta eräs tutkijakollegani kiteytti monen metsäkanalinnuista kiinnostuneen tunnot huudahdukseen: Lopultakin!

Taustalla huoli kantojen taantumisesta

Metsäkanalinnut ovat vähentyneet huomattavasti 1960-luvulta, ja erityisesti riekko on taantunut maan etelä- ja keskiosissa dramaattisesti 1990-luvulta lähtien. Pääsyynä tähän pidetään metsätaloutta, jonka myötä elinympäristöt ovat pirstoutuneet. Välillisesti metsien muutos on lisännyt metsäkanalintuihin kohdistuvaa saalistusta.

Suomen metsätaloudessa ja -teollisuudessa eletään voimakasta murrosvaihetta: perinteinen metsäteollisuus vähenee, kun taas esimerkiksi puun energiakäyttö lisääntyy moninkertaiseksi. Nämä muutokset todennäköisesti vaikuttavat metsien käsittelyyn ja sitä kautta metsäkanalintuihin. Uusi iso uhka metsäkanalinnuille on ilmaston lämpeneminen, joka sekin voi vaikuttaa haitallisesti elinympäristöihin ja lajien välisiin vuorovaikutuksiin. Ilmastomallien perusteella esimerkiksi metson levinneisyyden eteläraja siirtyy vuosisadan loppuun mennessä linjalle Oulu-Joensuu, ja riekko vetäytyy Ylä-Lappiin.

Tavoitteena elinvoimaiset lintukannat

Suunnitelmaa valmisteltaessa sovitetaan yhteen erilaisia metsäkanalintuihin liittyviä näkemyksiä siten, että sen avulla voidaan hoitaa metsäkanalintujen kantoja ja elinympäristöjä tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti ja turvata niiden kestävä metsästys. Jotta tehtävä onnistuisi, tarvitaan avointa keskustelua ja yhteistyötä riista- ja ympäristöviranomaisten, riistan- ja metsäntutkijoiden ja muiden metsäammattilaisten, maanomistajien, metsästäjien ja luonnonsuojelijoiden kesken.  Merkittävä osa työstä tehdään työpajoissa, joissa metsäkanalintuja tarkastellaan elinympäristöjen hoidon ja monimuotoisuuden sekä kestävän metsästyksen näkökulmasta, kehitellään ideoita ja muokataan tekstejä.

Hoitosuunnitelmassa määritellään metsäkanalintujen ja niiden elinympäristöjen hoidon lähtökohdat, tavoitteet ja tarvittavat toimet, muiden hoitokeinojen kuten pienpetopyynnin tarve, kantojen seurannan ja tutkimuksen tarve sekä metsästykseen liittyvät toimet. Samoin määritellään eri intressiryhmien välisen yhteistyön sekä kansainvälisen yhteistyön suuntaviivat, hoitotoimien työnjako sekä tiedotuksen ja koulutuksen tarve. Suunnitelma on maa- ja metsätalousministeriön linjaus metsäkanalintukantojen hoitoon, ja siihen kirjatut toimenpiteet tulevat näkymään ministeriön tulosohjauksessa ja lainvalmistelussa.

Ideat tervetulleita

Hanke on suuri ja haastava, vaikka Suomessa onkin runsaasti alan asiantuntemusta. Otan mielelläni vastaan aiheeseen liittyviä ideoita, jotta saamme metsäkanalinnut elämään pitempään ja tuottamaan paremmin jälkeläisiä.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Arto Marjakangas, Metsähallitus, puh. 040 197 2820

Kuva: Tomi Muukkonen

Kuvateksti: Pyy on ainoa metsäkanalintu, jonka kannassa ei ole tapahtunut huolestuttavia heilahduksia viime vuosina.

<<Paluu etusivulle