Metsästysaikojen rajoittaminen on valtakunnan tasolla tärkein toimenpide pienriistan metsästyksen säätelyssä. Ongelmana on tähän asti ollut metsästysrajoituspäätöksen ajankohta. Se on pitänyt tehdä kesäkuussa ennen kolmiolaskentoja, mikä on suuresti vaikeuttanut ajantasaisen riistakantatiedon täysimittaista hyödyntämistä. Metsästysseurat ovat tosin voineet omilla maillaan asettaa pienriistalle saaliskiintiöitä elokuisissa kokouksissaan. Suomen riistakeskuksen perustamisen myötä aikatauluongelma on suurelta osin poistunut, sillä maa- ja metsätalousministeriö voi antaa rajoituksia metsästysaika-asetuksessa elokuun jälkipuolella, jolloin pääosa riistakolmioista on laskettu ja lintutilanne tiedossa. Nyt ovat työkalut olemassa metsästyksen oikeanlaiseen mitoitukseen. Hyvä ja oikeaan osunut säätely edellyttää silti harkintaa, eikä sitä voi toteuttaa kaavamaisesti.
Riistakolmiolaskennassa on metsäkanalintujen osalta pyritty siihen, että vapaaehtoinen metsästyksen säätely saadaan vastaamaan vallitsevaa lintutilannetta. Laskennan ajankohtaa on aikaistettu heinäkuun viimeiselle viikonlopulle, jotta alustavat tulokset saataisiin käyttöön metsästysseurojen kesäkokouksiin mennessä. Osa tätä pyrkimystä on ollut laskentatulosten palautus RKTL:n kotisivujen kautta.
Nopea tulospalautus ratkaiseeLaskentatietojen verkkopalautus on kieltämättä ollut melko kömpelö. Verkkolomake on toteutettu suoraan kotisivujen ylläpitotyökaluilla, eikä siihen liity mitään hienouksia. Vaikka käyttäjän henkilöllisyyttä ei millään tavalla tarkisteta, emme ole kuuden vuoden käytössä todenneet minkäänlaista ilkivaltaa. Kesän 2011 metsäkanalintulaskennassa 143 laskijaa palautti tulokset verkon kautta. Verkkopalautukset painottuivat voimakkaasti kauden alkuun. Virallinen laskentakausi käynnistyi 23. heinäkuuta, ja heinäkuussa laskettiin 203 riistakolmiota, joiden tuloksista 47 palautettiin verkkolomakkeella. Näistä yli puolet palautettiin laskentapäivänä, useimmiten illan aikana. Tulokset olivat tietokannassa jo laskentaa seuraavana päivänä. Tuloskertymä oli niin nopea, että ensimmäisiä tuloksia julkistettiin jo 5. elokuuta.
Kesän riistakolmiolaskentaan osallistui noin 3 500 henkilöä. Nähtävästi tieto mahdollisuudesta vaikuttaa metsästysaika-asetukseen on otettu kentällä hyvin vastaan. Uuteen aikaan päästiin siirtymään varsin iloisissa merkeissä, sillä metsäkanalinnut runsastuivat huomattavasti lähes koko maassa. Tuloksia raportoitiin lähes päivittäin maa- ja metsätalousministeriölle aina metsästysaika-asetuksen antamiseen saakka.
Lupakiintiöt valtion mailleMyös Metsähallitukselle tiedotettiin tuloksista lupamyynnin pohjaksi. Metsähallitus on saanut osakseen ansaitsematontakin arvostelua lupamyynnistään. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Metsähallitus ylläpitää maillaan lähes 50 riistakolmiota ja lisäksi järjestää kanakoira-avusteisen riekkolaskennan kolmen pohjoisimman kunnan alueella, missä riistakolmioiden kattavuus on huono. Riekon metsästyksen alkua on Ylä-Lapissa myöhäistetty vastaamaan aiempaa käytäntöä. Vaikka Lapin metsäkanalintukannat olivat runsastuneet ilahduttavasti, lupakiintiöitä rajoitettiin Kittilän, Kolarin ja Muonion alueella, missä kehitys oli heikompi.
Käytännön laskentatyön tekijät ovat avainasemassa. Ilman heidän panostaan kanta-arviot olisivat kanta-arvailuja. Heille kuuluu kiitos luotettavista arvioista.
Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:suunnittelija Marcus Wikman, etunimi.sukunimi@rktl.fi, puh. 020 575 1272
Kuva: Plugi.fi / Pentti Sormunen
