Susia muuttaa Venäjältä Suomeen yhä vähemmän

- Venäjän Karjalasta on odotettu enemmän geenivirtaa. Onhan tässä tuloksessa yllätyksen makua, vaikka viitteitä tästä on saatu Itä-Suomessa maastohavainnoissa, kommentoi erikoistutkija Ilpo Kojola uutta geenitutkimusta.
 

Oulun yliopistossa tehdyn geenitutkimuksen mukaan susien muutto Venäjän Karjalasta Suomeen on vähentynyt.
 

- Naapurin puolelle näyttää siirtyvän vain muutamia susia vuosittain. Useampi susi näyttää muuttavan Suomesta Karjalaan kuin Karjalasta Suomeen, Kojola kertoo.
 

Muuttajien määrä seurailee susikannan kehitystä. Susien määrä on vähentynyt Venäjän Karjalassa tärkeimmän ravintolähteen eli hirvien vähentyessä. Venäjän puolella myös susien pyynti on pysynyt lähes ennallaan, vaikka kanta on pienentynyt.
 

Tutkimus vahvistaa, että Suomen ja Venäjän Karjalan susikannat ovat lähes yhtä vahvat. Aineiston perusteella rajan toisella puolella ei siten ole ehtymätöntä susivarastoa.
 

- Tosin vähäinenkin vaihto Venäjän kanssa on taannut susikantamme geneettisen monimuotoisuuden, Kojola toteaa.
 

Käytännössä tulos merkitsee sitä, että Suomen susikannan elinvoimaisuuden arvioinnissa ei juuri voida laskea Venäjä-yhteyden varaan. Suomen on itse pidettävä huolta susikantansa elinvoimaisuudesta.

Kansainvälisiä karvoja ja kudoksia
 

Geenitutkimuksen perustana on vuosien mittainen aineiston keruu. Tutkimuksessa käytettiin Venäjän puolella kaadetuista susista otettuja karvanäytteitä ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Suomesta keräämiä kudosnäytteitä sekä pannoituksen yhteydessä otettuja karvanäytteitä.
 

Suomessa on kerätty näytepankkia myös muista suurpedoista. Karhu- ja ilvesnäytteitä on hyödynnetty kansainvälisissä tutkimuksissa selvitettäessä Pohjois-Euroopan kantojen genetiikkaa. Susinäytteitä taas on tutkittu Ruotsissa, kun on kartoitettu Skandinavian susien genetiikkaa.
 

- Aineistot auttavat ymmärtämään suurpetokantojen ja eri alueiden välisiä yhteyksiä. Niiden avulla saadaan tietoa kantojen elinvoimaisuudesta, johon yksilöiden siirtyminen kannasta toiseen olennaisesti vaikuttaa, Kojola selventää.
 

Lisätietoja:
erikoistutkija Ilpo Kojola, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 0400 292 098
 
Kuvaaja: Taija Pöntinen

<< paluu etusivulle