Tulosta På svenska
 

Metsähanhen kannanhoitoa kehitettävä yhteistyöllä

joulukuu 2010
Kuva: Hannu HuttuViime vuosina osa metsähanhen tärkeimmistä pesimäsoista Lapissa on tyhjentynyt. Metsähanhi on yksi arvostetuimmista riistalajeistamme, ja sen pesimäkannan turvaaminen tarvitsee aikaisempaa suurempaa panostusta tutkimukseen sekä kansalliseen että kansainväliseen yhteistyöhön.

Viime vuosina on osa maamme alkuperäisintä erämaalajistoa edustavan metsähanhen tärkeimmistä pesimäsoista Lapissa tyhjentynyt. Myös muualla metsähanhen levinneisyysalueella on viitteitä pesimäkannan pienenemisestä. Tiedot metsähanhikannan tilan huolestuttavasta heikkenemisestä sai Lapin riistanhoitopiirin tekemään keväällä 2010 päätöksen, jolla metsähanhi rauhoitettiin Pelkosenniemen riistanhoitoyhdistyksen alueella metsästyskaudella 2010–11.

Metsähanhi on muuttava riistalaji, joten metsästyksen rajoittaminen pelkästään tärkeimmillä pesimäalueilla ei välttämättä ole riittävä toimenpide. Varovaisuusperiaatetta noudattaen kaikki muut riistanhoitopiirit myöhensivät metsähanhen metsästyksen alkamista tukeakseen Lapissa tehtyä rauhoituspäätöstä. Metsästysajan alun siirtämisen Kainuun riistanhoitopiirissä syyskuun alkuun ja muissa riistanhoitopiireissä 10.9. oletetaan vähentäneen kotimaassa pesivään metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspainetta. Metsähanhet aloittivat syysmuuton normaaliin aikaan elo–syyskuun vaihteessa, ja ainakin Kainuussa metsästäjien hanhisaalis jäi todennäköisesti juuri normaalia myöhemmästä aloituksesta johtuen edellisvuosia pienemmäksi.

Tehdyt metsästysrajoitukset olivat alku metsähanhen tulevaisuuden turvaamiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Maa- ja metsätalousministeriön kutsumana kokoontui ministeriön, riistantutkimuksen, Metsähallituksen ja riistanhoitopiirien edustajia 30.8.2010 Rovaniemelle pohtimaan metsähanheen liittyviä ongelmia. Kokouksessa todettiin, että metsähanhi on kansainvälinen muuttava laji, ja kannanhoito vaatii laajaa yhteistyötä kaikkien muuttoreitin varrella olevien valtioiden kesken. Esimerkiksi metsästyksen säätelyssä tulee huomioida oikeudenmukainen saaliin jako koko muuttoreitin varrella.

Saalistilastointia kehitettävä

Kansallisesti Suomella on käytössä useita työkaluja metsähanhikannan hoidossa. Tärkeimmät kannanhoidon perustana olevat tiedot kuten kannankoko ja saalismäärät ovat kuitenkin tällä hetkellä erittäin puutteelliset. Metsähanhi ei kuulu tällä hetkellä minkään riistalaskennan piiriin, ja saalistilastoinnissa käytössä oleva otantamenetelmä ei ole riittävän luotettava metsähanhen kaltaisen harvalukuisen riistaeläimen saalistilastointiin. Suomessa arvioidaan tällä hetkellä pesivän 1500–2000 metsähanhiparia. Vuosittaiseksi saaliiksi arvioidaan 7000–8500 metsähanhea. Saalistilastojen perusteella metsähanhisaaliin painopiste on viime vuosina siirtynyt enenevässä määrin läntiseen ja eteläiseen Suomeen.

Metsähanhitutkimusta on Suomessa tehty vuosikymmeniä pienessä mittakaavassa. Erityisen tärkeätä olisi selvittää metsähanhen pesimämenestyksessä tapahtuviin vaihteluihin vaikuttavia tekijöitä. Mahdollisia uusia laskentamenetelmiä voisivat olla pesimäsoilla tapahtuvat poikuelaskennat sekä sulkimisalueilla tapahtuvat laskennat. Pesimäalueiden ympäristömuutoksilla, mutta myös lisääntyneellä laulujoutsenkannalla voi olla merkittävä vaikutus pesimämenestykseen.

Kehittyneet tutkimusmenetelmät mahdollistavat uuden tiedon saamisen metsähanhesta. Esimerkiksi isotooppianalyysillä voidaan selvittää metsähanhen lähtöalue hyvinkin tarkkaan. GPS-menetelmä auttaa selvittämään hanhien sulkimispaikat sekä muuttoreitit.

Saalistilastoinnin kehittäminen on välttämätöntä, jotta saadaan parempaa tietoa esimerkiksi metsästyksen alueellisesta kohdentumisesta. Tietoa saaliin jakaumasta alalajeittain ei ole tällä hetkellä saatavissa, mutta siipinäytekeräyksillä voitaisiin asiaa selvittää. Riistakonsernin tietojärjestelmän kehittäminen mahdollistaa myös vapaaehtoisen sähköisen saalispalautteen saamisen. Yhtenä keinona saalistilastoinnin luotettavuuden parantamiseksi voi olla lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus, jollainen on jo käytössä metsäkauriilla.

Lisätietoja:
Riistapäällikkö Jukka Purhonen, Keski-Suomen riistanhoitopiiri, p. 0400 242 727

Kuva: Hannu Huttu