Tulosta På svenska
 

Aikuisten hanhien eloonjäänti ratkaisee taigametsähanhen kohtalon

Joulukuu 2012

 
Suomen taigametsähanhikanta on uusimmassa uhanalaisuusluokituksessa sijoitettu silmälläpidettäväksi. Sen kokonaiskanta on vähentynyt viidessätoista vuodessa lähes puoleen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvittää, miten kotimaisen metsähanhemme tulevaisuus voidaan turvata.

RKTL:n tutkija Antti Paasivaara on käynyt läpi kotimaista metsähanhien nilkka- ja kaularengasaineistoa, joka on kerätty 1980–1990-luvuilla. Tuona ajanjaksona kannanlaskun on arveltu alkaneen. Aineiston avulla on selvitetty metsähanhien kuolleisuutta.

-    Erityisesti pesivien aikuisten metsähanhien vuosittainen kuolleisuus on ollut suurta, noin 30–45 prosenttia. Vastaavaa kuolleisuutta on havaittu myös muilla voimakkaasti metsästetyillä hanhilajeilla. Metsähanhi on pitkäikäinen laji, joka voi elää 15–20-vuotiaaksi. Aineiston perusteella kuitenkin vain hyvin pieni osa saavuttaa tämän iän. Sukukypsiä ja tuottavia hanhia siis on poistunut kannasta kovaa vauhtia.

Tietoa hyödynnetään RKTL:n ja Oulun yliopiston kehittämässä populaatiomallissa, jossa arvioidaan kannan muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden merkitystä. Mallissa otetaan huomioon kannan ikärakenne ja havaittu kuolevuus, joiden avulla lasketaan millainen poikastuoton pitäisi olla, jotta kannankehitys olisi vakaata tai nousevaa.

-    Alustavan mallin mukaan niin hyvää keskimääräistä poikastuottoa tuskin on todellisuudessa edes olemassa, joka korvaisi havaittua kuolleisuutta. Aikuisten hanhien eloonjäänti on mallin perusteella voimakkain tekijä, joka vaikuttaa kannan nousuihin ja laskuihin. Ainoa asia, johon me ihmiset pystymme lyhyellä aikajänteellä todennäköisesti vaikuttamaan, on vähentää aikuisten hanhien kuolleisuutta. Poikastuotolle emme voi juuri mitään ainakaan nopeasti.

Metsästyksellä lienee suuri vaikutus aikuisten yksilöiden kuolleisuuteen ja sitä kautta kannanmuutoksiin. Suomessa metsähanhen metsästystä on jo rajoitettu, mutta nähtäväksi jää riittääkö se. RKTL:n satelliittiseurannassa nimittäin havaittiin, että pesinnässään epäonnistuneet metsähanhemme muuttavat sulkasatomuutolle Venäjän puolelle, erityisesti Novaja Zemljan ja Kuolan alueille.  Osa Suomessa syntyneistä ja pesivistä taigametsähanhista saattaa siis viettää suurimman osan elämästään muualla kuin Suomessa. Tämän vuoksi niin kannanhoitosuunnitelmien kuin metsästyksen säätelynkin pitää olla kansainvälistä.

Lisätietoja metsähanhen kannanhoitosuunnitelman valmistelusta Suomen riistakeskuksen sivuilla.

Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
tutkija Antti Paasivaara, etunimi.sukunimi@rktl.fi, puh. 020 575 1753

Kuva: Plugi.fi