Tulosta På svenska
  marraskuu 2009
*

Suurpetojen laiton tappaminen – ei kenenkään etu

Suurpetoihin kohdistuvat laittomat tapot ovat pitkään olleet metsästäjien keskuudessa eräänlainen tabu – asia, josta on vaikea puhua ja jonka ei katsota koskettavan metsästäjiä. Kiistaton tosiasia kuitenkin on, että salatappoja on tapahtunut, ja jokainen niistä leimaa metsästäjiä kollektiivisesti rikollisiksi. Siitäkin huolimatta, että kaikissa tapauksissa tekijöinä eivät ole olleet metsästäjät.

Varsinkin eräät luonnonsuojelutahot ovat vaatineet hyssyttelyn lopettamista ja asian vakavuuden tunnustamista. Totta onkin, että suurpetoihin kohdistuvat laittomuudet ovat olleet voimakkaimmin esillä vain luonnonsuojelujärjestöjen kampanjoissa.

Viranomaiset toimivat salatappojen estämiseksi

Salatapot ovat saaneet myös korkeimmat viranomaiset liikkeelle. Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu kuluvan vuoden aikana asetusta, jolla korotetaan huomattavasti suurpetojen (elävän riistaeläimen) ohjeellisia arvoja. Pontimena ovat olleet nimenomaan suteen sekä ilveksiin ja karhuihin kohdistuneet salatapot.

Lisäksi oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella rikoslakiin säännökset törkeästä metsästysrikoksesta ja törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä. Samaisen työryhmän tulee myös selvittää, voitaisiinko metsästysrikosten tutkintaa tehostaa laajentamalla esitutkinta- ja pakkokeinovaltuuksia.

Myös EU:n komissio on kiinnittänyt kasvavaa huomiota salatappoihin ja niiden vaikutukseen esimerkiksi susikannassa todettuun taantumaan sekä esittänyt kyselyjä vastuuviranomaisille suurpetojen laittomiin tappoihin liittyen.

Salapyynnissä yhä ammattimaisempia piirteitä

Rangaistussäännösten muutostarve linkittyy osaltaan myös siihen, että salapyynnin on arvioitu saaneen yhä ammattimaisempia piirteitä. Lisäksi on paljastunut ammattimaisesti toimivia pimeitä markkinoita sekä saaliille valmiita myyntikanavia, jotka ylläpitävät osaltaan laitonta pyyntiä.

Vaikka salatapoista on mahdollista tuomita jo nytkin jopa kahdeksi vuodeksi vankeuteen, ovat tuomiot yleensä olleet vain sakkoa. Seuraamusten vähäisyys on voinut osaltaan madaltaa kynnystä laittomuuksiin.

Runsastuvat suurpetokannat lisäävät laillista metsästystä

Suurpedot ovat erittäin kiistanalaisia riistaeläimiä, jotka aiheuttavat monenlaisia tunteita. Toisaalta nimenomaan riistaeläinstatuksen tulisi tuoda mukanaan myös vastuuta. Toisin sanoen metsästäjien tulee kantaa huolta myös suurpetokannoista ja siitä, että metsästyslainsäädäntöämme kunnioitetaan täysimääräisesti myös suurpetojen kohdalla.

Laittomuuksiin ei kannata, eikä tarvitse ryhtyä, sillä runsastuvat suurpetokannat mahdollistavat myös laillista metsästystä – ennusteiden mukaan jatkossa yhä useammalle metsästäjälle yhä useammilla alueilla.

Lisätietoja Metsästäjäin Keskusjärjestöstä:
apulaistoiminnanjohtaja Sauli Härkönen, puh. 050 505 5635