Tulosta
  Huhtikuu 2012
*

Lähiruuan lähettiläs

Agronomi Kirsi Viljanen aloitti työnsä maa- ja metsätalousministeriön lähiruokakoordinaattorina maaliskuun puolivälissä. Lähiruokakoordinaattorin päätehtäviin kuuluu muun muassa hallitusohjelmaan kirjatun lähiruoan kehittämisohjelman sisällön suunnittelu, koordinointi, käytännön organisointi sekä ohjelmaan liittyvä viestintä.

Länsi-Uudeltamaalta kotoisin oleva Viljanen on karjatilan tyttäriä, ja uravalinta on aikanaan sujunut luontevasti.
"Maatalous on aina ollut läsnä, ja maa- ja luonnonvarat kiinnostaneet, erityisesti se mitä sieltä saa. Ruoanlaitto ja leipominen ovat tärkeitä harrastuksia, jopa elämäntapa. Kun nuorempana muut lähtivät baariin, minä aloin leipoa", Viljanen hymyilee.

Viljaselta löytyy myös pitoemännän ammattipaperit, ja leipomis- ja ruuanlaittoinnostus on tarttunut perheen 8-vuotiaaseen poikaankin.
Maa- ja metsätalousministeriöön Viljanen päätyi hyvin perinteistä Viikissä opiskelleiden reittiä pitkin, harjoittelun kautta. Harjoittelu kesällä 1994 osui työlääseen saumaan.
"Suomen EU-jäsenyys oli juuri vahvistunut ja pääsin heti kunnon töihin, eli tekemään rehumaidon ja rehumaitojauhon tukijärjestelmää", Viljanen muistelee.
Harjoittelun jälkeen Viljanen on työskennellyt kolmen M:n ministeriössä muun muassa alkutuotantoon, maaseutuyrittäjyyteen sekä maaseudun kehittämiseen ja kansalliseen maaseutupolitiikkaan liittyvissä tehtävissä. Näistä töistä sekä puheenjohtajuudesta Ruoka-Suomi -teemaryhmässä on Viljaselle paljon apua lähiruokakoordinaattorin tehtävässä.

Tuntuma ruohonjuurelle

Ruoka-Suomen ansiosta Viljasella on hyvät yhteydet lähiruoan ruohonjuuritasolle.
"Ruoka-Suomessa ovat edustettuna ne tahot, jotka lähiruuan kanssa ovat tekemisissä. Sitä kautta minulla on kontaktit maakuntiin ja tuottajiin, ja olen saanut tietää mitä Suomessa tällä saralla tapahtuu", Viljanen sanoo.
 Lähiruokakoordinaattori ja Ruoka-Suomi pyrkivät edistämään samoja asioita, eli lähi- ja paikallisruokaa. Ruoka-Suomen puheenjohtajana Kirsi Viljanen on nähnyt elintarvikealan pienyrittäjyyden nousun.
"Alkuperin 1990-luvun alkupuolella tärkeää oli saada maatiloille sivuelinkeinoja. Elintarvikealan yrittäjyys on vahvistunut siitä valtavasti ja tällä hetkellä meillä on lähes 3 000 elintarvikkeiden jalostajaa maassamme, joilla on olemassa paljon hyviä alueellisia erityistuotteita."

Tahtotila kirjattava ohjelmaan

Uusi lähiruokakoordinaattori pitää uuden työn kiireellisempänä haasteena hallitusohjelman mukaisen lähiruokaohjelman työstämistä. Hallituksen muodostamisestakin on kulunut jo melkein vuosi.
"Nyt pitäisi saada verkostoa kokoon ja sitouttaa toimijoita. Lähiruokaselvitys on erittäin hyvä ja antaa hyvän pohjan ohjelmalle. Selvitys on linjassa myös omien ajatusteni kanssa", kertoo Viljanen.
Lähiruokaohjelmaan Viljanen tahtoo erityisesti kirjattavan yhteisen tahtotilan ja yhteisen näkemyksen.
"Lähiruoka on mahdollisuus, ja merkittävä asia koko yhteiskunnalle. Lisäksi maatalouspolitiikan monipuolistaminen on tärkeää, sillä viljelijäratkaisuja ja tuotantomalleja on erilaisia", Viljanen toteaa.

Kunnissa tehdään lähiruokaratkaisut

Merkittävä asia ovat myös syksyllä edessä olevat kunnallisvaalit. Kirsi Viljanen pitää olennaisena kuntapäättäjien havahduttamista lähiruokaan.
"Kunnanvaltuutetut ovat niitä jotka julkisista hankinnoista päättävät."
Hyvän potentiaalin lähiruuan vahvistamiseen antavat maamme elintarvikealan yritykset, joiden raaka-aineiden hankinta ja päämarkkina-alue ovat omassa maakunnassa.
”Ne ovat siis lähiruuan tuottajia luonnostaan”, toteaa Viljanen. Yrittäjien koulutukseen, erityisesti asiakasnäkökulmasta, pitää kuitenkin jatkossakin satsata.
”Tuotantolähtöisyydestä pitäisi siirtyä asiakaslähtöisyyteen. Monesti käy niin että rakastutaan omaan tuotteeseen eikä mietitä ostaako sitä kukaan", pohtii Viljanen.
Myös markkinointi ja logistiikka ovat monelle yrittäjälle suuria ongelmia, ja tähänkin pitäisi saada koulutusta. Hyviä yritystarinoita voidaan käyttää motivoivina esimerkkeinä.
"Yrittäjät ovat saaneet brändätä tuotettaan ja kehittää sille tarinan ja sielun, ja se on kuluttajalle tärkeää."

Lähiruoka osana omaa elämää

Kirsi Viljanen on itse aktiivinen lähiruuan käyttäjä, ja hän hieman ihmettelee valitusta siitä, ettei lähiruokaa ole saatavilla.
"Jos ei nyt ihan joka kaupasta saa, niin paljon kuitenkin. Jakelukanavia on hyvin erityyppisiä."
Viljanen asuu maalla ja kerää luonnosta marjoja ja sieniä oman puutarhan antimien lisäksi, lähiriistaa hän saa ystäviltä ja sukulaisilta. Paikkakunnan lähimyllystä hän hakee leivonnassa käyttämiään hiutaleita. Viljasen lähikaupasta saa paikallisen leipomon leipää ja oman paikkakunnan juureksia sekä naapurikunnan kananmunia ja paikallisen lihajalostamon perunamakkaraa.
"Se on minulle rakas lapsuuden maku."
Viljanen pyrkii edistämään lähiruuan leviämistä, ja äskettäin miehen syntymäpäiväjuhliin tilattiin tarjottavia pitopalvelulta, jolla on aktiivinen lähituottajaverkosto. Viljanen peräänkuuluttaakin lähiruuan käyttöä myös julkisten toimijoiden edustustilaisuuksissa.

"Lähiruoka on käyntikortti, jota on hyödynnettävä ja tuotava esiin rinta rottingilla."

MMM:n sivuilla www.mmm.fi/lahiruoka on koottuna tietoa lähiruuasta.

Teksti ja kuva: Sara Seppälä

Paluu etusivulle