Tulosta
  16.12.2011
*

Lisääntyvä byrokratia huolestuttaa CAP -uudistuksessa

EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta eli CAPista vuoden 2013 jälkeen, on keskusteltu vilkkaasti maatalous- ja kalastusneuvostossa sekä lukuisissa neuvoston työryhmissä. Useat jäsenmaat pitävät komission lokakuisia ehdotuksia hyvänä pohjana jatkokeskustelulle, mutta lisääntyvä byrokratia huolestuttaa.

Euroopan Parlamentti mukaan neuvotteluihin 2012

Puolan puheenjohtajuuskauden viimeinen keskustelukierros komission maatalouspolitiikan lainsäädäntöehdotuksista käydään joulukuun aikana maatalous- ja kalastusneuvostossa. Lokakuussa neuvosto keskusteli yleisellä tasolla ehdotuksista ja marraskuussa keskityttiin EU:n kokonaan maksamiin maatalouden suorien tukiin. Joulukuun kokouksessa aiheena on maaseudun kehittäminen. Tanskan puheenjohtajuuskaudella keväällä 2012 keskustelu etenee rahoitusasetukseen ja yhteisiin markkinajärjestelyihin.

Neuvosto aloittanee puheenjohtajamaa Tanskan johdolla epäviralliset neuvottelut Euroopan parlamentin (EP) kanssa kesällä 2012. Parlamentin ensimmäiset mietintöluonnokset hyväksyttäneen valiokunnissa kesä-heinäkuussa, äänestykset täysistunnossa olisivat syyskuussa 2012.

Viherryttäminen vaikein osa-alue

Neuvoston työryhmissä tulevaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan on pystytty paneutumaan syvemmin. Monet jäsenmaat pitävät tärkeänä, että yhteiset varat jaetaan jäsenmaiden kesken aiempaa tasapuolisemmin, mutta erilaiset tuotanto- ja ilmasto-olosuhteet huomioon ottaen. Viherryttäminen näyttää olevan suorien tukien asetusehdotuksen vaikein osa. Monet jäsenmaat ymmärtävät viherryttämisen tavoitteen, mutta viherryttämisen nähtiin lisäävän byrokratiaa viljelijälle ja hallinnolle. Jäsenmaat toivovat viherryttämistoimiin joustavuutta maiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

Maaseudun kehittämisen osalta jäsenmaat peräävät ehdotuksiin myös enemmän yksinkertaisuutta. Uusi maaseudun kehittämisohjelmien suunnittelu- ja hyväksymismenettely olisi aiempaa monimutkaisempi ja ehdotettu suoritusvaraus vaikeuttaisi ohjelmien rahoituksen suunnittelua. Suomen osalta vaikeuksia aiheuttaa myös vaatimus siitä, että komissio haluaa velvoittaa kaikkia jäsenmaita sulkemaan joitakin alueita luonnonhaittakorvauksen ulkopuolelle. Tämä ei ole perusteltua Suomessa, jossa koko maan katsotaan kärsivän ilmastosta aiheutuvasta luonnonhaitasta.

Sokerikiintiöjärjestelmälle toivotaan jatkoa

Jäsenmaat kannattavat yhteisen markkinajärjestelyn säilyttämistä jatkossakin, mutta erilaisten toimien valikoimasta on eroavia mielipiteitä. Osa jäsenmaista, Suomi mukaan lukien kannattaa sokerikiintiöjärjestelmälle jatkoa vuodesta 2015 ainakin vuoteen 2020 saakka, kun taas osa jäsenmaista haluaa markkinasuuntautuneempaa politiikkaa ilman kiintiöitä. Kuitenkin yleisesti katsotaan nopeita riskienhallintavälineitä tarvittavan. Innovaatioilla, tutkimuksella ja menekinedistämisellä arvioidaan myös olevan tärkeä jalansija maatalouspolitiikassa vuoden 2013 jälkeen.

Linkit
Komission lainsäädäntöehdotukset ja vaikutusanalyysit
mmm.fi:n CAP 2020 -sivusto
Maaseudun kehittämisohjelmien tuleva ohjelmakausi 2014–2020

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Kari Valonen, p. (09) 160 52428